torstai 31. joulukuuta 2015

2015

Vuoden vika päivä. Taas! Katsoin juuri viime vuoden vikaa postausta, ja siellä ihmettelin ihan samaa asiaa kuin nytkin, eli sitä, miten vuodet nykyään menee niin kamalan nopeaa vauhtia. Vanhuus ei tule yksin näköjään. 







Tämä vuosi on kaikkineen ollut pääsääntöisesti kiva, vaikka kaikenlaista omituistakin on mahtunut mukaan. Vaikka en yleensä ole ollenkaan stressaavaa sorttia, viime vuoden aikana on ollut tilanteita, joissa on hermot kiristyneet luvattoman paljon. Onneksi mies on pitkäpinnainen ja osaa pääsääntöisesti sanoa oikeat sanat silloin, kun itse käärmeen kärsivällisyydellä haluaisin asioiden tapahtuvan oman pääni mukaan just heti eikä joskus :-) Siinä missä monille ikä tuo lisää kärsivällisyyttä, itselläni taitaa olla toisinpäin, nykyään kestän äärimmäisen huonosti kaikenlaista jahkailua.







Syksyn tapahtumat täällä Suomessa ja maailmalla mietityttävät kyllä edelleen kovasti. Tähän liittyen oon miettinyt kamalasti sitä, mihin tää maailma on menossa ja pystynkö itse siihen vaikuttamaan. Lisäksi oon herännyt siihen todellisuuteen, että työvuosia on edessä vielä älyttömän paljon ja jonkinlaisia tulevaisuuden suunnitelmia vanhuuden varalle pitäisi tehdä. Varsinkin, kun en oikeasti tiedä, haluanko tätä samaa hommaa tehdä vielä vuosikymmeniä. Pyörittelen siis päässäni erilaisia vaihtoehtoja ja sitä, miten saataisiin meidän perheen toimentulo turvattua jossain vaiheessa vähän vähäisemmälläkin työnteolla. Ja tuskin oon tän ajatuksen kanssa yksin, kovin moni muukin tuntuu miettivän sitä, uskaltaako oravanpyörästä hypätä. Omalla kohdalla kyllä tuskin mitään radikaalia tämän suhteen tapahtuu lähivuosina, mutta hyvähän se on miettiä vaihtoehtoja.







Vuoden kohokohtia ovat kyllä ehdottomasti olleet kaikki mahtavat matkat. Vaikka tykkään olla himassakin, eikä tavallisessa arjessa oo mitään vikaa, on sekin kyllä ihanaa, kun välillä saa lähteä matkalaukkujen kanssa lentokentälle vailla huolta huomisesta. Tänä vuonna ollaan reissattu kyllä aika paljon, oon ollut lomalla jenkeissä kolme kertaa, kesällä oltiin Balilla pari viikkoa ja lisäksi ollaan tehty muutama pienempi matka. Laskin, et oon lentänyt 28 lentoa, joka on kyllä paljon, mut osa oli kyllä työmatkoja.



Uuden vuoden lupauksia en tänäkään vuonna ajatellut tehdä, mutta (kuten viime vuonnakin) toivon, et liikkuisin enemmän ja  löhöilisin kotona vähemmän. Lisäksi toivoisin, että oppisin vihdoin suunnittelemaan ajankäyttöäni paremmin. Suuret on toiveet siis.





Ja hei: oon kovasti miettinyt viime aikoina myös sitä, mihin suuntaan tätä blogia haluan ensi vuonna viedä. Olisi siis mahtavaa, jos jaksatte kertoa, millaisia juttuja erityisesti haluatte lukea tai mitkä on ihan turhia. Ja muistattehan, että mut löytää nykyään myös Instagramista.

Ihanaa uutta vuotta! 

maanantai 28. joulukuuta 2015

Paluu arkeen

Jotenkin ajattelin viime viikolla, että tässähän on monta vapaapäivää tulossa, mut kuten tavallista, nehän meni ihan hujauksessa. Mähän olin siis jo tänään töissä, kuten kaikkina välipäivinä, joten paluu arkeen tulikin nopeasti. Toimistolla oli onneksi aika hiljaista, joten teoriassa olisi voinut saada paljonkin aikaan, mut täytyy tunnustaa, että olin vielä vähän joulutunnelmissa, aikaisen herätyksen takia vähän väsyksissä ja vähän tukkuinen, ilmeisesti miestä jo reilun viikon vaivannut flunssa on tarttunut muhunkin.

Joulun pyhät meni siis nopeasti ja meillä aika perinteisissä merkeissä. Aattona oltiin mun siskolla ja oli ihan superhauskaa. Lasten jouluilo on kyllä ihan vertaansa vailla, ja pakettien määrä oli taas ihan hurja. Lapsilla siis, meillä ei kamalasti aikuisille ole tapana ostaa lahjoja, mikä on hyvä, kun kaikilla on tavaraa omiksi tarpeiksi ja vähän ylikin.

Muuten sit oltiinkin ihan kotosalla, eikä tehty yhtään mitään. Paitsi mä ylitin itseni keittiössä, pidempään seuranneet tietää varmasti etten todellakaan oo mikään ehtoinen emäntä, mut paistelin meille ihan noin vaan aamiaiseksi lettuja ja sunnuntaina tein elämäni ekaa kertaa risottoa. Jännittävää. Siitä ehkä lisää myöhemmin, tuli nimittäin tosi hyvää.

Niin, ja lakkasinhan mä kynnetkin. Olin ostanut joskus aiemmin syksyllä Other Storiesista tummanvihreää, mun mielestä melkein mustaa kynsilakkaa, joka pulloa käännellessä taittui vähän eri sävyihin. Ja avot, kynsillä se olikin joulukuusen vihreää, kimalteilla höystettyä. Oh dear. Luulen, että suvun lapset osaavat arvostaa tätä enemmän kuin mä, eli kiertoon menee. Terkkuja vaan lasten äidille :-)
Mut jos kynsien lakkaus meni pieleen, jotain hauskaakin saatiin aikaiseksi, eli bongattiin talvilomaksi superhalvat lennot ja nyt alkaa kuviot hahmottua. Niistä lisää kunhan saadaan kaikki palaset kohdilleen.

Ihanaa vuoden vikaa viikkoa!

torstai 24. joulukuuta 2015

Hyvää joulua!

Mulla oli eilen apulainen ja yhdessä 12-vuotiaan kanssa leivottiin monta tuntia. Niinpä täälläkin nyt tuoksuu ihan joululle.


Kummityttö on nyt jo paljon taitavampi kuin mä ja yhdessä saatiinkin rakennettua paljon hienompi piparitalo kuin mihin olisin itse pystynyt ;-)

Ihanaa joulua teille kaikille!

maanantai 21. joulukuuta 2015

Jouluinen Manhattan

Meidän loman aikaan jokunen viikko sitten Manhattanilla oli jo täysi joulutohina käynnissä. Tai Rockefeller Centerin joulukuusta ei vielä näkynyt, mutta muuten kyllä joulu näkyi jo joka kulmassa. Valoja ja koristeita oli kaupassa kuin kaupassa ja tavarataloissakin oli jo jouluikkunat.









Union Squaren ja Bryant Parkin joulumarkkinat oli myös auki.




Koristeet oli näin suomalaisesta näkökulmasta mahtavan övereitä, mutta en kyl ostanut mitään mukaan kotiin. Jotenkin tuntui, et yksittäisinä ne eivät edes olisi olleet niin hienoja, vaan niitä ois pitänyt tuoda iso määrä :-)











Ihanaa jouluviikkoa!

perjantai 18. joulukuuta 2015

Harmaa mekko

Hirmuista vauhtia on taas mennyt tääkin viikko! Siihen on kyllä ainakin osittain selityksenä se, että olin pari päivää työmatkalla ja se tuntuu sekoittavan ohjelman enemmän tai vähemmän täydellisesti. Niin täydellisesti, etten nytkään saanut aikaiseksi kirjoittaa juttua työmatkalle pakkaamisesta, jota oon suunnitellut tiistaista lähtien. Se on nimittäin sellainen asia, jonka kanssa rutiinista huolimatta itse aina tuskailen.

Mun piti tänään tehdä vaikka mitä järkevää, mut jumitin katsomaan netistä raudalla tehtyjä hiusten kiharrustutorialeja (kuten kuvasta vähän näkyy, mun tukka on viimein siinä mitassa, et kiharatkin toimii kivasti). Tai toimisi, mut jostain syystä ne aina vähän läsähtää. Tekniikkavirhe otaksun, joten oon nyt yrittänyt paikallistaa mun ongelmaa ja jotain vinkkejä jo löysinkin. Kiharrusvideoiden lisäksi oon perehtynyt meikkausvideoihin, ostin nimittäin vihdoin Köpiksen kentältä Urban Decayn naked basic -paletin (kakkosen), ja oon siitä ihan innoissani. Kovin tärkeitä tutkimuskohteita siis.

Niinpä tänään ei oo muuta esiteltävää, kuin kuvat ehkä maailman mukavimmasta mekosta. Ostin harmaan Marc O'Polon villamekon hullareilta ja se on siitä asti ollut yksi suosikeistani. Ehkä maailman mukavin mekko, joka menee rennommin duunissa, mut joka on helppo myös asustaa semisti fiinimpään menoon. Tänään siis se rennompi vaihtoehto.

Mekko: Marc O'Polo, huivi: Becksöndergaard, saappaat: Nine West

Ihanaa viikonloppua!

lauantai 12. joulukuuta 2015

Jossain paistoi aurinko

Mä ajattelin alunperin, että en tykitä koko blogia täyteen Nykin kuvia, ainakaan peräkkäin. Mut tää ankea ja pimeä viikko on saanut mut taantumaan ameeban tasolle, eikä mulla oikeesti oo mitään uutta kerrottavaa. Eikä uusia kuvia. Joita ei tietenkään edes voi mistään tulla, kun oon duunin jälkeen ainoastaan raahautunut himaan, maannut sohvalla ja siirtynyt jossain vaiheessa nukkumaan. Kovin rasittava viikko siis.

Joten tässä muutama kuva reilun parin viikon takaa, jolloin viimeksi oon nähnyt päivän valoa. Tai tänään näin pikaisesti, tosin melko harmaana, kun olin kummitytön kanssa vähän kaupungilla. Se olikin kyllä superhauskaa!



Nykistä täytyy vielä sanoa sen verran, että vaikka meillä olikin mahtavaa, ekaa kertaa lomalla aika ajoin tunsin oloni vähän omituiseksi. En nyt sano, et oisin varsinaisesti pelännyt, mut Pariisin tapahtumat oli vielä tosi lähellä ja katukuvassa näkyvät normaalia useammat poliisit sai olon välillä vähän epämukavaksi. Meiltä katsottiin passit ekaa kertaa jo koneen ovella ennenkuin päästiin putkeen ja muutenkin kaikkialla näkyi selvästi se, että turvallisuustasoa oli nostettu.

Ekana aamuna hotellin aamiaisella nähtiin uutisista, että jonkun sortin uhkausvideokin oli ilmestynyt nettiin ja siinä oli näytetty kuvaa eri paikoista Nykissä, mm. Herald Squaresta, joka sijaitsi ihan meidän hotellin nurkalla. Mähän lähdin ekana aamuna outlet-ostoksille ja bussiterminaali Port Authorityssa oli lukuisia sotavaatteisia tyyppejä isojen aseiden kanssa. Kyllä siinä vähän hirvitti, kun mies jäi Manhattanille ja itse lähdin bussilla tunnin matkan päähän. Ja koko päivän oli vähän kurja olo.

Tiedän kyllä, että nämä tyypit haluavat nimenomaan saada ihmiset pelkäämään, eikä me pääsääntöisesti annettu tän häiritä meidän lomaa, mut tosiaan välillä kyllä tuli mieleen, et toivottavsti mitään ikävää ei tapahdu.

Eikä siis tapahtunutkaan, vaan meillä oli näitä muutamia hetkiä lukuunottamatta tosi kivaa.


Ihanaa viikonlopun jatkoa! Toivottavasti ensi viikolla sää olisi edes vähän parempi!

tiistai 8. joulukuuta 2015

Vaaleanpunainen auringonlasku ja muita kuvia

Yhtenä iltana aurinko laski, kun käveltiin 5th avenueta alaspäin. Hetken aikaa taivas oli ihan vaaleanpunainen ja väri oli uskomattoman hieno. Vaikka ei se tietenkään kuvissa näytäkään ikinä ihan niin hienolta.



Meillähän oli reissun ajan ekaa iltaa lukuunottamatta tosi kivat ilmat. Arvoin lähtiessä, et otanko trenssin vai kevyen toppiksen ja päädyin jälkimmäiseen, mut se meinasi kyllä olla välillä jopa liikaa. Joka päivä asteet oli nimittäin kymmenen paremmalla puolella, paitsi lähtöpäivänä, jolloin oli aika kylmää. Hyvä tsägä siis, kuten viime toukokuussakin, silloin edellisellä viikolla oli vielä ollut asteet miltei nollassa, mut meidän tultua oli t-paitakelit.





Vaikka yleensä pitkien lentojen jälkeen vannon, etten ihan heti lähde minnekään, pari viikkoa ovat tehneet tehtävänsä ja oon jo pari päivää miettinyt, että mitä ihmettä keksitään talvilomalle. Ideoita on vähän kyllä, mut ei vielä mitään sen enempää. Toivottavasti päästään tässä lähiaikoina suunnitelmissa eteenpäin! Aina nimittäin pitäisi olla jotain varattuna :-)