tiistai 29. syyskuuta 2015

Syysloma

Meillä mies on aina se järjen ääni, kun alan sauhuta, että pitäis keksiä joku loma. Nytkin ehdin monen kertaan ihmetellä, että miksi meillä ei ole syksylle varattuna mitään ja mies on muistutellut, että ehkäpä siksi, että kummallakaan ei oo lomaa ja ollaan jo aiemmin puhuttu, että lähdettäisiin talvella jonnekin lämpimään, joten ehkä nyt syksyllä pysytellään ihan täällä Suomessa.

Niinpä vaihdoin taktiikkaa ja hiljenin. Pari viikkoa meni kunnes mies ehdotti, että pitäiskö sittenkin lähteä nyt syksyllä jonnekin. Ja oikeastaan aika lailla samantien varattiin Nykin lennot, kun sopiva tarjous osui kohdalle.


Kuten sanottu, meillä ei kummallakaan oo syksyllä lomaa, mut vapaapäiväsumplaamisella saatiin aikaiseksi vähän pidennetty viikonloppu ja marraskuun lopulla lähdetään. Ihan mahtavaa! Vaikka en oo tippaakaan jouluihminen, musta on mahtavaa nähdä Nykin jouluhömpötykset, en nimittäin ikinä ole siellä näin lähellä joulua ollut. Mahtavaa siis!

Edelliseen kirjoitukseen liittyen vielä sellainen juttu, että en sit enää olekaan Instagrammissa. Kävin, hermostuin ja häivyin. Tai suunnittelen häipyväni, kunhan tajuan miten tili poistetaan. Se oli lyhyt vierailu, mut ehkä jossain vaiheessa kokeilen uudestaan ja sillä kertaa suunnittelen homman vähän paremmin. Nyt nimittäin en oikein itsekään tiennyt, että mitä siellä haluan julkaista ja jotenkin hermostuin täysin ja täydellisesti tässä parin päivän aikana. Palailen siis ehkä siihen jossain vaiheessa :-)


perjantai 25. syyskuuta 2015

Instagram

Tiedättekö, kun joskus aika menee niin vauhdilla, ettei mukaan ehdi. Mulla on se aika nyt. 

Herään joka aamu duuniin ja suurin piirtein seuraava havainto on se, et kello on 23 illalla. Ja kaikki asiat, joita oon suunnitellut tekeväni odottaa edelleen aikaa parempaa. Kuten meidän pari viikkoa sit hajonnut olkkarin jalkalamppu eteisessä sitä, että siirtäisin sen kellarikomeroon odottelemaan kyytiä sorttiasemalle. 

Enkä oikein edes tiedä minne se aika on hujahtanut. Meillä ei oo ollut duunissakaan mitenkään erityisen kiireistä, ihan tavallista, eikä mulla oo ollut mitenkään erityisen paljon mitään menojakaan. Omituista. Mut tällaista se kai joskus on.

Mut oon mä jotain tavallaan järkevääkin tehnyt, liityin nyt Instagramiin. Tai siis blogi liittyi. Mitään ihmeellistä sieltä ei vielä löydy, mutta nyt kun oon täällä asiasta kertonut, niin pikku hiljaa ehkä uskallan sielläkin aktivoitua :-)

Blogin löytää täältä. Käykäähän katsomassa!

maanantai 21. syyskuuta 2015

5 syytä matkustaa Balille

Bali on yksi ihmeellisimmistä ja ihastuttavimmista paikoista, missä oon käynyt. Niin ihana, että lähtisin vaikka heti uudestaan. 

Balille pääsee Suomesta helpoimmin yhdellä vaihtolla, itse oon lentänyt ensin Finskillä kaukoitään (Singaporeen tai Hong Kongiin) ja siitä sit Balille. Lentoaika tällä systeemillä on noin 15 tuntia ja vaihto päälle.

Pidemmitä puheitta, tässä mun top 5 syytä matkustaa Balille.

1. Ilmasto
Balilla on suomalaisesta näkökulmasta aina hyvä ilma. Teoriassa Suomen talvella on sade (tai kostea-) kausi, mutta sateesta ei kamalasti tarvitse huolehtia. Pieniä kuuroja tulee ympäri vuoden, mutta enimmäkseen ne on tosi lyhyitä tai tulevat yöllä. Lämpötila on mukavan trooppinen, välillä ilmakosteuden takia keskipäivällä jopa tukahduttavankin kuuma, mutta kuumimmillaankin mahtava rannalla loikoiluun.




2. Kulttuuri

Bali on muslimilaisesta Indonesiasta poiketen miltei sataprosenttisesti hindulainen saari. Värikäs hindulaisuus on tullut Intiasta ja näkyy saaren päivittäisessä elämässä. Uhrilahjat, seremoniat ja muut uskonnolliset spektaakkelit näkyvät jokapäiväisessä elämässä yllättävän selvästi, vähintäänkin uhrilahjojen ja katutemppelien muodossa. Vaikka itse en olekaan mitenkään uskonnollinen, uskonnon vahva läsnäolo ei mitenkäön häiritse, pikemminkin tekee elosta ja olosta näin länsimaisen silmiin erilaisen ja mielenkiintoisen.









3. Hintaso

Balilla, kuten monissa muissakin Aasian kohteissa, on suomalaisesta näkökulmasta tosi edullinen hintataso. En osaa edes arvailla kuinka vähän hotelliyö halvimmillaan maksaa, mutta ihan kivan hotellihuoneen saa jo parilla kympillä, tosi kivan alle viidelläkympillä. Huoneisiin pätee sama kuin monesti muuallakin, isojen tai ketjuhotellien huoneen saa netin varauspalveluista halvimmalla, pieniin hotelleihin parhaat diilit saa kävelemällä tiskille. Itse oon käyttänyt Balilla eniten Agodaa, josta oon omasta mielestäni löytänyt parhaat diilit.

Muuhun elämiseenkään ei kamalasti saa rahaa menemään. Hyvää paikallista lounasta saa muutamalla eurolla, illallista juomineen ja jälkkäreineen kahdelle parista kympistä ylöspäin. Tunnin hieronta meidän vakkaripaikassa Sanurissa maksoi tippeineen kahdelta noin kympin.

Muuten mä en oo Balilta kauheasti mitään ostellut, mutta paikallista käsityötä ja luonnonkosmetiikka oon jonkin verran testaillut eli jotain pientä ja uniikkia paikallista tavaraa saattaa kyllä löytää kohtuuhintaan.. Länsimaiset tuontitavarat on luonnollisesti kalliimpia.

4. Monipuoliset kohteet yhdellä pienellä saarella

Bali on pieni saari, mutta sinne mahtuu monenlaista. Lentokenttää lähimpänä oleva Kuta on ehkä tunnetuin, autralialaisten kanariaksiakin nimitetty tantakohde. Kutalta on turha hakea aitoa balilaista tunnelmaa, mutta lentokentän läheinen sijainti on meitä houkutellut yleensä pariksi vikaksi yöksi. 

Me ollaan joka kerta oltu Sanurissa, joka on Kutaa rauhallisempi rantakohde noin puolen tunnin päässä kentästä. Sanur on kohtuullisen hiljainen, mutta kuitenkin riittävän suuri, joten hotellitarjontaa palveluineen on riittävästi. Sanurilta on lisäksi helppo tehdä päiväretkiä ympäristöön.

Ubud on balin kultturin keskus. Sisämaassa sijaitsevassa on Ubudissa on monenlaista kulttuuritarjontaa, taiteilijoita, tanssiesityksiä ja ihanaa ruokaa. Itsekin voi osallistua vaikka kokkauskursiille, joogata jossain Ubudin lukuisista joogapaikoissa tai pyöräillä lähikyliin. 

Kannustan kyllä tutustumaan myös pienempiin kohteisiin, vaikka pohjoisen Lovinaan, itärannikolla sijaitsevaan Amediin tai vaikka Batur-tulivuoren ympäristökyliin.

5. Huikeat nähtävyydet

Balilla on monenlaista näkemistä. Mahtavat riisipellot ovat ehkä tunneituimpia, mutta myös lukuisat temppelit ja ihmeellinen luonto hiljentävät ainakin mut. Hyvä vaihtoehto on vuokrata auto kuskeineen päiväksi tai useammaksi ja kierrellä katsomassa ja ihmettelemässä.







Siinä siis mun Balin parhaat. Unohdinko jotain?

torstai 17. syyskuuta 2015

Pompier

Aiemin Albertinkadulla sijainnut Pompier avasi alkuvuodesta toisen ravintolan Espalle. Itse kävin Pompierissa jo viime keväänä, mutta kuvat olivat unohtuneet luonnoksiin. Vaikka käynnistä onkin aikaa, halusin silti kirjoittaa ravintolasta pari sanaa, koska kokemus oli oikein mainio.

Pompierissa on tarjolla vaihtoehtoja listalta, mutta me valittiin (kuten yleensäkin) kolmen ruokalajin menu. Fiksatun menun hinta oli 39 euroa, mikä oli mielestä erityisen kohtuullinen. Mä vaihdoin menun jälkkärin Pompierin kuuluisaan tarte tatiniin, joka olikin mahtava valinta.


Alkuruuaksi söin rapukeittoa ja pääruuaksi coeur de filettä.



Pompier oli mulle uusi tuttavuus, ja mieluisa sellainen. Ruoka oli ihanaa, tila tunnelmallinen (ehkä vähän meluisa) ja palvelu erityisen ystävällistä. Erityisesti mieltä lämmitti se, että tarjoilija oli hyvin näpeissä meidän illan luonne eli haluttiin siskon kanssa seurustella rauhassa. Ruokaa tuli meille vähän hitaammin kuin muille seurueille, joka oli juuri sitä mitä haluttiin. Kaikkineen siis tosi kiva kokemus, joten suosittelen lämpimästi!

maanantai 14. syyskuuta 2015

Kiharoita

Mulla on ollut vuosien saatossa vuorotellen pitkät ja lyhyet hiukset, ja nyt on taas kasvatusvaihe menossa. Ja koska tukka ylettyy jo olkapäille, tulin siihen tulokseen, että tarvin ehdottomasti kiharrusraudan. Mulla on ennestään sellainen puikko, mut sillä kiharoista tulee vähän liian napakat, ainakin näin lyhyeen tukkaan.

Niinpä kävin tänään duunin jälkeen pikaisesti kaupungilla ja ostin raudan. Oi onnea! Tosin täysin tietoisena siitä, että mun taidot ja todellisuus ei välttämättä aina kohtaa. Luotan silti, että ihan kohta mun tukka hulmuaa kuin kuvan tytöllä.


Muuten viime ajat onkin menneet vähän epäonnisissa merkeissä, kun mun puhelin hajosi. Puoli vuotta vanha iPhone. Se on nyt korjattavana ja vaikka mulla on varalaite, oon ihan pihalla taas suurinpiirtein kaikesta. Vanhan puhelimen sisällön sain kyllä siirrettyä, mutta yhteystietoja en (tekninen ongelma, joka liittyy  meidän duunin systeemeihin), joten täällä arvon ja ihmettelen aina kun puhelin soi. Ja yritän arvailla kuka toisessa päässä esittelemättä alkaa selittää asioitaan. Hassua.

Mietin tänään sellaistakin, että perustaisin blogille instagram-tilin. Vielä en oo ryhtynyt tuumasta toimeen, mut toivottavasti lähipäivien aikana. Alustavasti suunnittelin, että siitä tulisi matkapainotteinen, kun mulla on paljon sellaisia kuvia, jotka on tavallaan ajattomia, ja jotka on jääneet syystä tai toisesta julkaisematta täällä blogissa. Mut ilmoittelen sit täällä, kun sitäkin kautta pääsee mukaan.

Taidan nyt siirtyä testailemaan kiharrustaitojani, ihanaa viikkoa siis!

keskiviikko 9. syyskuuta 2015

Lappu hississä

Käväisin kaverilla. Ja miten ihana lappu hississä olikaan! 
Onneksi ei ollut polttopuita mukana, niin säästyin sakoilta.


tiistai 8. syyskuuta 2015

Vanha ja vaivainen

Vanhuus ei vissiin tuu yksin. Oon nimittäin tässä jo kohta viikon ollut hyvin vaivainen, kun ensin selkään iskenyt karmiva jumitus on siirtynyt niskaan ja pään kääntäminen on työn ja tuskan takana. Toimistohommat ja koneella istuminen ei näköjään sovi mulle. Tai sit kyse on vaan siitä, että kaikki liikkuminen on jäänyt viime aikoina, duunissa on ollut kiirettä ja stressiäkin ja oon varmaan nukkuessanikin jännittänyt niskaani. Tylsää. Enkä oikein tiedä mitä tälle tässä vaiheessa voisi tehdä, kun särkylääkkeiden syöminen tuntuu vähän tylsältä vaihtoehdolta. Mut jos tää pikkuhiljaa tästä rauhoittuisi? 

Päivän asukuvakin on vanha, luonnoksista löytynyt muutaman viikon takainen kuva. Silkkimekko on väreiltään tumma, mut materiaaliltaan ihanan kevyt, joten meni mainiosti myös kesällä. Mitäs pidätte?

Mekko: L. K. Bennet, kengät: Nine West

Ihanaa viikkoa, ja pitäkäähän peukkuja et tää ärsyttävä ja rasittava niskajumi helpottaisi!

perjantai 4. syyskuuta 2015

Vapaapäivä

Mulla oli tänään vapaapäivä, mikä oli ihan mahtavaa. Ja ehdinkin vaikka mitä:

Ihastella maanantaina lakkaamiani kynsiä, jotka vieläkin on ihan kuin uudet (NailsInc on ehkä maailman parasta kynsilakkaa. Ja kuten kuvasta näkyy, kyseessä on pullon tarran perusteella new trend shade eli st james park)


Käydä pikaisesti kaupungilla ja sovitella Cosilla mekkoja. Ostin kaksi.


Syödä ihanaa savukalasalaattia. Ihan ite tein.


Selailla puhelimesta vanhoja kuvia ja ihastella mun muutama viikko sitten ostamaa rannekorua.



Jatkaa vähän siivousprojektia ja löytää kaappiin unohtuneen Henri Bendelin huoneentuoksun, jonka otin välittömästi käyttöön.


Muuten oonkin vaan makoillut sohvalla ja katsellut boksilta tallennettuja ohjelmia. Ja ihmetellyt, miksei siivousprojekti etene (se on melkein valmis kyllä, enää vaatehuoneen henkarivaatteet on katsomatta).

Siitä huolimatta (tai ehkä juuri siksi) mahtava päivä. Ihanaa viikonloppua siis!