maanantai 29. helmikuuta 2016

Helmikuu

Vuoden lyhin kuukausi hujahti vauhdilla, erityisesti tällä kertaa duunien takia. Näyttää olevan ihan perinne, muistelin nimittäin, et viime vuoden helmikuussa mulla oli ihan sama tilanne: yllättäen ja monen sattuman summana mulla putosi yksi iso projekti syliin ja sen kanssa taistelin ihan talvilomalle lähtöön saakka. Muistan kentälle päästyäni ilmetelleeni, kuinka oikein edes selvisin ja vähän samanlaisen myllyn läpi pääsin taas tässä kuussa. Onneksi kuitenkin näin rankat jaksot on aika harvinaisia.

Mutta oli tässä kuussa paljon muutakin:

Helmikuun parhaan brunssin teki sisko, joka viime lauantaina paistoi meille pannareita. Oi onnea!


Helmikuun väripilkkuja oli ehdottomasti kauppoihin ilmestyneet tulppaanit. Selvä kevään merkki!


Suuri vääryys on se, että laskiaispullia saa vaan kerran vuodessa ehkä viikon ajan. Onneksi se viikko oli helmikuussa.


Paras drinkki oli hotelli Lilla Robertsin baarissa. Lilla E:ssa on hyvänmakuiset ja myös visuaalisesti erilaiset drinkit, mut harmillista kyllä, baari on hotellin aulassa, joten ympäristö on ehkä vähän hälyisä ja tylsäkin. Harmi. Kivemmassa ympäristössä kävisin varmaan useamminkin.


Kuukauden onnistuminen oli ehdottomasti juoksumatolle palaaminen ja ylipäätään aktiivisemman elämän aloittaminen. Joka tosin sujuu vaihtelevissa merkeissä, mut alkuhan tämäkin on.


Helmikuun tylsin juttu oli se, kun kahden treenin jälkeen mun olkapää alkoi oireilemaan. Sinällään nämä kaksi asiaa eivät liity mitenkään toisiinsa, koska salilla oon vaan juossut matolla enkä siis repinyt itseäni aloittelijan innolla rikki. Olkapäävamma on duuniperäinen, mulla on aiemmin ollut kerran kiertäjäkalvosimen tulehdus ja oireiden perusteella tää vaikutta samalta. Seurausta huonosta työasennosta luulen. Tosi ärsyttävää ja rasittavaa ja hermoille käyvää, kun öisin ei meinaa saada nukuttua. Itsehoitona mulla on sama resepti, minkä edellisen kerran lääkäri määräsi: särkylääkettä kunnon annoksilla ja fyssarin neuvomat jumpat. Sit vaan peukut pystyyn että tää tästä pikku hiljaa paranee.

Parasta helmikuun vikassa päivässä on se, et loma alkaa kolmen päivän päästä. Hotellit on varattu, ennakkotiedot lentoyhtiölle ilmoitettu, risteilyn check inn tehty ja äsken varattiin autot molemmille Floridan pätkille. Hip hip hurraa! 

Ihanaa viikkoa!


keskiviikko 24. helmikuuta 2016

Matkasuunnitelmia

Departure in 8 days lukee kännykän sovelluksessa, joten me oikeesti lähdetään ihan just! En mitenkään taas usko, kuinka nopeesti aika on mennyt, justhan me vasta varattiin meidän loma. Lähtö on siis jo ens viikolla, mutta kuten kuvaan kuuluu, asiat on vähän levällään. Mähän oon näissä matka-asioissa vähän soitellen sotaan -tyyppi, monesti varataan matkat aika viime tipassa ja sit mietin, et ehkä kuitenkin ehdin tässä hyvin tutustumaan paikkaan ja tekemään suunnitelmia, ja sit yhtäkkiä istunkin jo koneessa. Oon mm. lähtenyt jenkkeihin ilman lentolippuja, printattuja siis, siihen aikaan vaadittiin, et imigraatiossa pitää näyttää paluulippu tarvittaessa, eikä silloin ollut vielä sähköpostia kännykässä. Kerran lähdin Nykkiin ilman hotellin osoitetta, tosin olin kyllä ollut samassa hotellissa aiemmin ja suunnilleen muistin missä se on mut tenkkapoo tuli siinä vaiheessa, kun koneessa aloin täyttämään tullilappua a siihen piti laittaa osoite. Onneksi tarkempi tarkastelu paljasti, että lappuun pitää laittaa osoite tai hotellin nimi, jonka kyl sit muistin. Kaikenlaista.


Meillä on siis sellainen ohjelma, että ollaan risteilyn molemmin puolin pari yötä Miamissa tai jossain lähistöllä. Vikoille öille hotelli on jo varattu, mutta alkupäähän ei mitään. Meidän lento tulee Miamiin illalla, joten eka yö ollaan varmaan jossain kenttähotellissa ja siitä ois tarkoitus ekana kokonaisena päivänä tehdä vähän ostarikierroksia ja mennä sit jonnekin lähemmäs Fort Lauderdalea tokaksi yöksi.



Meidän risteily lähtee siis Fort Lauderdalesta ja laivalla ollaan koko viikko. Kohteina meillä on Bahama, St. Thomas ja St. Maarten, joista vikassa oon käynyt ennenkin ja joka musta oli kiva. Jännittävää ja mahtavaa kyllä. Ja omituista, et ollaan lähdössä vasta nyt, kun yleensä ollaan pidetty talviloma jo tammikuussa tai viimeistään helmikuun alussa.


Kirjoittelen varmaan jossain vaiheessa enemmän risteilyistä, niiden varaamisesta, aktiviteeteista laivalla ja kaikesta sellaisesta. Ja tietty Floridan ostosmahdullisuuksista! 

Ihanaa loppuviikkoa!

lauantai 20. helmikuuta 2016

Pastor

Perulais-aasialainen keittiö espanjalaisilla vaikutteilla kuulostaa noin lähtökohtaisesti vähintäänkin mielenkiintoiselta, joten suurella mielenkiinnolla suuntasin Pastoriin jokunen viikko sitten.

Kuten nykyään niin monessa paikassa, ruokaa saa pöytiin ja jos pöytää ei ole, ilman erillistä varausta myös baaritiskille.


Pastorissa alkupaloja voi tilata jaettavaksi ja niin mekin tehtiin. Vaikka en olekaan tän trendin suurin ystävä, jotenkin tällä kertaa tää toimi musta kivasti. Me otettiin lohta ja katkarapuja sekä siikaa.


Mä söin pääruuaksi entrecoten ja jälkkäriksi toffeejätskiä, banaania ja suklaavaahtoa.

Pastor oli mukava, rennompaan menoon sopiva ruokapaikka. Annokset oli mun makuun ehkä vähän isoja, joten kolmen ruokalajin jälkeen olin aivan täynnä. Ravintola oli ehkä vähän meluisa, mikä ei mua häirinnyt, mut jos rauhallista paikkaa etsii, tää kannattaa huomioida. Lämmin suositus kuitenkin, ruoka oli tosi hyvää, ja hinta-laatusuhde enmmän kuin kohdallaan.

Ps. Mun kuntokuuri on kohdannut vaikeuksia. Yllättyneitä? :-D Tosin ei johdu pelkästään musta. Lisää lähiaikoina.

Ihanaa viikonloppua!

maanantai 15. helmikuuta 2016

Maanantai on hyvä päivä aloittaa uusi elämä

Noin niinkuin päivän kokemuksella täällä uusi parempi minä. Ainakin vähän. Mähän oon surkutellut väsymystä ja omaa laiskuuttakin jo iät ja ajat ja tänään aloitin uuden elämän. Ans kattoo kuinka pitkälle se kantaa.

Mä en ole luonnostani mitenkään super-energinen ihminen todellakaan, vaan tarvitsen paljon omaa aikaa ja rauhaa. Tällä tarkoitan sitä, että viihdyn kotona äärimmäisen hyvin, enkä ole vuosikausiin täyttänyt kalenteriani millään ylimääräisellä. Erityisesti arki-iltaisin oon mielelläni kotona, vaikka tiedostankin, että mun oikeesti pitäisi ainakin liikkua enemmän. Ja kausittain liikunkin, mutta koulun liikuntatuntien traumatisoimana urheilu ei pääsääntöisesti oo mulle mitenkään luontaisaa.

Oikeastaan koko syksy meni liikunnan saralla vähän heikosti ja uuden vuoden aikaan päätin ryhdistäytyä. Mut sit tuli se karmiva kuume ja nuha (josta en kyl oo täysin toipunut vieläkään), työmatkat ja muut, joten nyt helmikuun puolessa välissä oon edelleen ihan lähtöpisteessä. Paitsi et en oo enää. Tänään nimittäin raahauduin salille heti duunin jälkeen ja ajattelin aloittaa ihan rauhallisesti. Juoksin ja osittain intervallityyliin kävelin juoksumatolla puoli tuntia, mikä oli ihan sopiva, kevyt aloitus ja nyt oon tän onnistumisen ansiosta leijunut himassa miehelle koko illan. Olen uusi ihminen!

Vanhasta kokemuksesta tiedän, et ekat viikot vähintään on yhtä tuskaa, mut kunhan saan jonkinlaisen rytmin päälle, tilanne helpottuu. Ja ajattelin tosiaan ottaa ihan rauhallisesti, latasin puhelimeen sellaisen aloittelijan juoksuohjelman, jossa on just noita puolen tunnin treenejä niin, että aluksi juostaan ja kävellään enemmän tai vähemmän vuorotellen ja pikkuhiljaa kävelyä vähennetään. Lisäksi ajattelin tehdä paluun joogasalille, josta oon kans ollut pois ihan liian pitkään, tai oikeastaan satunnaisia kertoa lukuunottamatta siitä asti, kun mun lempiope lopetti opettamisen ja mun innostus hävisi taivaan tuuliin. 

Kaikenlaisia suunnitelmia siis näin maanantain iloksi. Ihanaa viikkoa!

perjantai 12. helmikuuta 2016

Pikainen moi

Vaikka täällä on ollut viime viikon hiljaista, elättelen toivoa, että normaali elämä on jo ihan kulman takana. En siis oo hävinnyt minnekään, paitsi duunimaailmaan, jossa oon viettänyt suunnilleen jokaisen valveillaolotuntini viimeisen viikon. 

Mulla oli siis projekti, joka vihdoin loppui ja joka monenlaisen sählingin johdosta oli lopussa tosi raskas ja rasittava. Näitä mulla on aina välillä, mutta onneksi aika harvoin. Tosin on sanottava, että jotenkin jaksan tällaista nykyään huonommin kuin aiemmin, kun liian vähäiset yöunet tuntuu heti jotenkin takkuisempana olona ja kaiken lisäksi näkyy naamassa. Vanhuus ei tule yksin ilmeisesti.

Ihanaa siis, että nyt on viikonloppu ja saan vähän nukkua univelkoja ja muutenkin rauhoittua. Ehkä päästään vihdoin lomasuunnitelmissakin eteenpäin, meillä on hotelleista lähtien paketti vielä aika levällään, eikä lähtöön ole kuin vajaa kolme viikkoa. Mut hyvin tässä kai ehtii. 

Rentouttavaa viikonloppua!