Ravintola Sinne

Legendaariseen maineeseen Porvoossa noussut ravintola Sinne aukaisi ovensa Helsingin Eerikinkadulla viime syksynä. Itse kävin Sinnessä jo pari kuukautta sitten, mutta joulukuun tentin ja muun hässäkän takia juttu unohtui tuolloin luonnoksiin ja löytyi vasta nyt, kun arkistojani siivoilin. Tässä siis pari kuukautta vanhoja kuvia mahtavasta Sinnestä.

Sinnen etuosassa on bistro, johon ymmärtääkseni voi tulla ilman pöytävarausta ja varsinainen ravintolan puoli on katetulla sisäpihalla.

Monesti tykkään ravintolassa ottaa fiksatun menun, koska siinä on kaikki palaset mietitty puolestani valmiiksi. Sinnessä tarjolla oli kolmen ja viiden ruokalajin illalliset (43 tai 48 / 59 eur), mutta tällä kertaa poikkeuksellisesti päädyimme valitsemaan ruuat listalta. 

Alkuruuaksi söin kylmäsavustettua kirjolohta, perunasalaattia ja tillimajoneesia.

Pääruuaksi naudan entrecoten, tomaatti-sipulisalaattia ja aiolia.

Jälkiruuaksi villivadelmia, vaniljajäätelöä ja salmiakkimarenkia.

Sinne oli kaikkineen tosi mukava tuttavuus, ilmapiiri oli kiva ja palvelu erityisen ystävällistä. Alkuruoka ja jälkkäri oli superhyviä, pääruokakin hyvä, mutta siihen olisin ehkä kaivannut jotain lisää. Suosittelen siis lämpimästi ja menen itsekin varmasti uudestaan.

Lumimyrsky

Juuri kun eilen kirjoitin meidän talvilomasta, tänään töihin ajaessani kuulin radiosta, että New Yorkiin odotetaan kaikkien aikojen lumimyrskyä. Meillä oli nimittäin sellainen tilanne, että kun harkittiin sopivaa aikaa lähteä, meillä oli toisena vaihtoehtona tammikuun loppu. Todennäköisesti siis jos tuohon toiseen vaihtoehtoon oltais päädytty, oltaisiin lähdetty just näihin aikoihin ja jouduttu keskelle lumimyräkkää. Ei ois kyllä ollut eka kerta, viime vuonnahan meille kävi niin, että lentokenttä oli kiinni sekä pari päivää ennen meidän tuloa ja pari päivää lähdön jälkeen.

Oltiin Nykissä myös helmikuussa 2006, jolloin kuudentoista tunnin aikana satoi miltei 27 tuumaa lunta. Näin paljon ei kertarysäyksellä ole aiemmin (eikä sen jälkeenkään) satanut. Nyt tosin lupailtiin jopa 30 tuumaa lunta, joten seurailin koko päivän rikkoutuuko ennätys.

Muistan hyvin, kun illalla ihmeteltiin suomalaisittain pientä lumisadetta ja naureskeltiin, että eipä tämä nyt kovin kummoista ole ja paljon melua tyhjästä. Seuraavana aamuna olikin sit toinen ääni kellossa, kun lunta oli oikeasti aivan järkyttävän paljon.  Central Parkissa mitattiin toi 27 tuumaa (lähes 70 cm), mutta kaupungilla oli paikka paikoin enemmänkin. Ja esimerkiksi 5th avenuella kulki jalkakäytävällä polkuja, joiden molemmin puolin lunta oli mua yli vyötäröön. Kaupungilla ei liikkunut ketään, kaikki paikat oli kiinni ja metro kulki miten sattui. Joten niin mekin jouduttiin pysyttelemään hotellissa. Jännittävää.

Toisen kerran jouduin New Yorkissa säiden armoille, kun jokunen vuosi sitten elokuussa tultiin kaupunkiin päivää ennen hurrikaani Ireneä. Päästiin kaupunkiin ihan normaalisti, mutta jouduttiin heti ekana iltana hamstrauskierrokselle, kaupunkia oltiin nimittäin täyttä vauhtia sulkemassa ja joukkoliikeneen alasajaminen tapahtui heti seuraavana aamuna. Lentokenttäkin meni kiinni. Ekana iltana käytiin siis ostamassa vettä ja sipsejä ja suklaata ja linnottauduttiin hotellihuoneeseen toivoen, että myrsky ei olisi kovin paha. 

Me asuttiin keskikaupungilla eli meillä ei sillä lailla ollut huolta esimerkiksi tulvista, mutta toki tiedettiin että myrsky voi olla hurja ja tornado voi pahimmassa tapauksessa tulla lähellekin.

Meillä oli tarkoituksena olla ensin New Yorkissa muutama päivä ja lähteä sit Atlantic Cityyn. Irene oli ensimmäinen karibialta tullut myrsky, joka rantautui noin pohjoiseen eli New Jerseyn ja New Yorkin korkeudelle ja ekaa kertaa AC:n casinot suljettiin. Meillä oli varattuna hotelli ihan rannalta ja telkkarista nähtiin kuvia hurjista aalloista ja myräkästä. Ihmeteltiin loppujen lopuksi koko viikonloppu hotellihuoneessa että mitä tuleman pitää. Telkkarista tuli kokoajan myrskyn etenemistä, säätiedotuksia ja muita arvioita tilanteesta. Se oli jännää, vähän karmivaa ja tosi erikoista, mutta kokemus sinällään. Reilu vuorokausi pysyttiin sisällä, mutta sen jälkeen lähdettiin vähän tutkimaan, miltä ulkona näyttää. Ja lähikorttelin delin aukeamista tervehdittiin suurella riemulla - kahvia ja pizzaa enempää ei olisi voinut toivoa!

Loppujen lopuksi myrsky meni nopeasti ohi, ja muutaman päivän päästä Atlantic Cityssä ei enää uskonut, että pari päivää sitten vesi nousi oikeasti hotellien sisälle asti.

Nythän viimeisten tietojen mukaan lumimyrskyn pahin on ohitettu ja sillat ja tunnelit on avattu, ja julkista liikennettäkin käynnistellään. 2006 lumimyrsky siis piti edelleen pintansa. Toisin kuin Irene, joka ehti olla ainoa itärannikolle rantautunut hirmumyrsky ainoastaan reilun vuoden, seuraavana syksynähän Sandy--myrsky oli vielä hurjempi.

Talviloma

Reilu kolme viikkoa lähtöön ja viimen alkaa kuviot hahmottua. Jihaa!

Mehän mietittiin talvilomaa pitkään ja hartaasti, mut loppujen lopuksi päädyttiin tuttuun ja turvalliseen. Mietittin lähinnä kaukoitää tai sit Karibian risteilyä, mut jokerina päädyttiin Floridaan. Kaukoitä jäi pois paitsi lentojen pituuden, myös sen takia, että oltais haluttu johonkin uuteen paikkaan ja tällä aikataululla ei ehditty tutustumaan ja miettimään tarpeeksi. Karibia taas jätettiin pois, kun risteilytarjonnassa ei ollut sellaista uutta ja ihmeellistä, mkä olisi heti herättänyt kiinnostuksen. Reititkin meille sopivina ajankohtina oli sellaisia, joilla ollaan aiemmin jo oltu.

Ratkaisu oli helppo, kun löydettiin hyvä lentotarjous. Finnair myi New Yorkin lentoja meille sopivana ajankohtana neljänsadan viidenkympin hintaan, ja Floridan pätkät siihen päälle oli satasen luokkaa, joten päätettiin aikalailla yllättäen sit tarttua tarjoukseen.

Koko paketti on nyt siis niin, että ensin lennetään Helsingisä Nykin kautta Miamiin, ollaan siellä vajaa viikko ja paluumatkalla vielä pysähdytään Nykkiin muutamaksi päiväksi. Kaikkineen ollaan reissussa matkoineen 11 päivää.

Hotellitkin saatiin (melkein) varattua eilen. Meillä on nimittäin se tilanne, että ollaan lähtöpäivänä perillä Miamissa vasta yhdentoista aikaan illalla, joten ekaksi yöksi ajateltiin varata joku lentokenttähotelli. Se on siis vielä varaamatta. Seuraavana päivänä suunnataan sit Fort Lauderdalen hujakoille, ja varattiin casinohotelli Seminolen intiaanireservaatista. Seminole Hard Rock Hotel & Casino siis. Mies pääsee pelamaan pokkaa ja mä voin makoilla auringossa uima-altaalla. Täydellinen ratkaisu meille siis, varsinkin kun Sawgrass Millskin on ihan lähietäisyydellä.

Kuvat: Booking.com

Muuten meillä ei sitten olekaan erityisiä suunnitelmia, eikä niitä varmaan tehdäkään. Oon aivan super-innoissani kyllä, että nään kohta auringon ja ulkona tarkenee ilman että pitää pukea puolet vaatevarastosta päälle.

Tällaisia suunnitelmia siis täällä. Lisää näistä matkahommistakin kirjoittelen, kunhan kuviot tästä vielä vähän hahmottuu.

Pahaa karmaa

Luin joskus jostain, että sellaisten ihmisten, joilla on paha karma, ympäriltä hajoavat kodinkoneet. Ilmeisesti mulla on hyvin paha karma.


Nimittäin jääkaappiepisodista juuri selvittyämme meidän pesukone pimeni eilen. Olin pessyt yhden koneen, ladannut täyteen likapyykkiä seuraavaa varten, eikä kone inahtanutkaan. Irrottelin seinästä, rämppäsin kantta auki ja kiinni ja annoin vähän aikaa olla rauhassakin, mutta ei vaikutusta. No ei muuta kuin kone tyhjäksi ja ihmettelemään.


Meillähän on siis hajonnut viimeisen kuukauden aikana paitsi jääkaappi, sit kahvinkoneeseen tuli jotain vikaa ja mikrokin toimi vähän miten sattuu. Kahvinkeittimen ja mikron ostin välipäivinä, jääkaappi tuli viime viikolla ja nyt sitten tänään ihmettelin, että mitä teen pesukoneen kanssa. Äiti lupautui jo auttamaan, kun surkuttelin asiaa puhelimitse.


Päädyin sitten tänään vielä kokeilemaan, että jos pesukoneella ois vaan ollut huono päivä eilen, ja nyt  se toimii kuin unelma! Tuolla se pesee lakanoita kuin eilistä ei olisikaan. Mutta: realistina ymmärrän kyllä, että lopun alkua tämäkin on, ja meidän täytyy pikkuhiljaa alkaa etsiä uutta konetta. En nimittäin halua, että koneen kanssa tulee mitään isompia yllätyksiä, tiedä vaikka syttyisi palamaan, jos siinä on jotain isompaa vikaa.


Pesukone-episodista huolimatta viikonloppu on muuten mennyt oikein mainiosti. Tavoitteena tosin oli, että oltaisiin saatu varattua meidän Floridan hotellit, mutta niille ei olla vielä suotu ajatustakaan. Ehkä seuraavaksi.


Ihanaa sunnuntai-illan jatkoa!

Huomenna

-siivoan eteisen pöydällä päiväkausia majailleen romukasan

-aloitan säännöllisen liikunnan

-teen kouluhommat ajantasalle

-luen ison kasan lehtiä, joita tilaan, enkä koskaan muka ehdi lukea

-varaan hotellit meidän lomalle

-vaihdan lakanat ja pesen vihdoin pyykkiä

-ostan pakastimeen vararuokaa, kun edelliset syötiin jääkaappihässäkän jälkimainigeissa

-varaan huollon autolle, jonka kytkin on nykinyt varmaan puoli vuotta

-lopetan tyhjänpäiväisten nettisivujen lukemisen ja teen sen sijaan jotain järkevää

-menen kampaajalle

-haen Stockalta kummitytölle tilaamani kirjan

-siivoan loput vaatekaapista ja vien kirpparikamat äidille

-kirjoitan jonkun järkevän postauksen tänne blogiin

Ja ehkä, jos jää luppoaikaa, keksin parannuksen AIDSiin tai Euroopan talousongelmiin.

Odotettu paketti

Kyllä on pieni ihminen taas onnellinen! Lähettipojat rimpautti tänään aamupäivällä ovikelloa ison paketin kanssa ja viikon parvekepainajainen on muisto vaan.

Siinä se nyt on, tässä vaiheessa vielä eteisen lattialla odottamassa, että saan kaikki muovit revittyä.

Vaikka loppujen lopuksi kaikki menikin hyvin ja selvittin tosi vähällä, kyllä toi parvekkeella ramppaaminen alkoi pikku hiljaa käydä hermoille. Meidän jääkaappihan hajosi jo reilu viikko sitten, ja siitä lähtien ollaan odotettu uuden toimitusta. Parveke toimi kyllä hyvänä sijaisjääkaappina ja vaan yhtenä aamuna kahvimaito oli vähän jäässä, mutta olihan se pitkän päälle vähän puuduttavaa. Mutta nyt nautin kyllä täysin siemauksin siitä, että kaikki ruuat on keittiössä käden ulottuvilla, eikä jatkuvasti tarvitse rampata edestakaisin.

Olisin toivonut, että tänään olisin jo voinut kertoa tarkemmin meidän lomasuunnitelmista, mutta ikävä kyllä ne on edelleen erittäin vaiheessa. Pitäisi kyllä pian tehdä päätöksiä, kun lähtöön on alle kuukausi, mutta tänään en sitä jaksa miettiä, keskityn vaan ihailemaan uutta jääkaappia!

Ihanaa viikkoa!

Canada-huivi -vinkki

Oon jo iäisyyden (=muutaman viikon) himoinnut Acnen Canada-huivia vaalean harmaana. Väri näytti olevan joka paikasta loppu, mutta toiveikkana oon kurkkinut Acnen sivuja ja tänään sinne oli ilmestynyt myyntiin iso määrä värejä, jotka aiemmin olivat loppu.

Eli sieltä niitä nyt saa, jos joku muu on samaa hakenut. Itselleni tilasin just ton vaalean harmaan ja innolla odotan, onko väri niin kiva kuin oon ajatellut.

Kuva: Acne Studios

Outlet-ostoksilla New Yorkissa

Palaan aina New Yorkista matkalaukut täynnä. Enkä varmasti ole ainoa, kuuleman mukaan Helsinki Vantaan lentokentän tullimiehetkin osaavat odottaa Finnairin suoraa lentoa ja koneesta täysien matkalaukkujen kanssa kotiutuvia matkustajia.

New York on kyllä ostosmatkailijan paratiisi. Jokaiselle löytyy varmasti jotain kaikissa hintaluokissa ja luonnollisesti amerikkalaiset merkit ovat tuntuvasti edullisempia kuin Euroopassa.

Erityisen edullisia ostoksia voi tehdä lukuisissa outlet-myymälöissä tai keskuksissa ja keräsin tähän postaukseen muutamia suosikkejani.

Vaikka Manhattaniltakin löytyy jos jonkinlaista ostospaikkaa, ykköskohde halpojen merkkivaatteiden etsijälle on ehdottomasti Woodbury Common Outlet. New Yorkin osavaltiossa sijaitseva, noin tunnin bussimatkan päässä oleva outlet on mielestäni ehdottomasti paras lähistöllä sijaitsevista outleteista ja lyhyelläkin matkalla kannattaa harkita käyntiä. Helpoiten Woodburyyn pääsee Port Authoritysta lähtevällä Grey linen turistibussilla ja matka maksaa 42 dollaria. Tällä hetkellä netissä näkyy olevan etukäteen ostetuille matkoille tarjous 32 dollaria. Busseja kulkee säännöllisin väliajoin ja etukäteisvarausta ei tarvitse tehdä, vaikka sitä kai suositellaankin. Itse en ole ikinä mitään varaillut, vaan mennyt vaan paikalle ja aina olen päässyt kyytiin.

Jos lähtijöitä on useampi, niin kannattaa harkita myös auton vuokraamista. Jo kahdelle hinta taitaa olla suunnilleen sama, ja saa mennä ja tulla omien aikataulujen mukaan. Reitti on helppo, esimerkiksi google mapsista printatuilla ohjeilla löytää hyvin perille.

Kannattaa liittyä Premium Outletien nettisivuilla Woodburyn VIP Clubiin, josta saa erilaisia alennuskuponkeja ja paksun alennusvihon (jälkimmäinen kuuluu myös bussimatkan hintaan). 

Manhattanilla kaikkien outlet-myymälöiden äiti on Century 21, joka sijaitsee downtownissa Ground Zeron vieressä. Viidestä kerroksesta löytyy kaikkea mahdollista, naisten, miesten ja lasten vaatteita ja kenkiä, laukkuja ja asusteita, kosmetiikkaa ja kotitavaroita. Alennukset normaalihintoihin on tuntuvia, parhaimmillaan varmaan 80 prosentin luokkaa. Täältä oon vuosien varrella tehnyt monia mahtavia löytöjä.

Century 21 avasi toisen liikkeen Manhattanille reilu vuosi sitten. Lincoln Squaren myymälä Upper West Sidella on selvästi pienempi, ja siellä kannattaa mielestäni piipahtaa lähinnä silloin, jos se sattuu osumaan muuten reitille.

Union Squaren eteläpäässä on muutama kiinnostava outlet, joista kaakkoiskulmassa oleva Nordstrom-tavaratalojen outlet Nordstrom Rack on uusin tulokas. Aina ruuhkainen ja kohtuullisen pieni, mutta valikoimaltaan mun mielestä kiva. Merkit on ehkä semisti parempia kuin outleteissa noin yleensä.

Union Squarelta löytyy myös konkkaan menneen Filenes Basementin tiloihin avattu kolmikerroksinen Burlington Coat Factory, jossa nimestä huolimatta myydään vaatteita ja kenkiä laidasta laitaan. 

Samasta sisäänkäynnistä mennään myös DSW-kenkäkauppaan, jossa kenkiä on hyllymetreittäin. Tai hyllykilometreittäin. DSW on kenkien suhteen ehdoton suosikkini, kaikkea löytyy lenkkareista ihan high end -merkkien korkkareihin.

Tällaisia suosituksia siis tällä kertaa. Onko teillä jotain muita vinkkejä? Tai omia suosikkeja?

Ikiliikkuja

Olen keksinyt ikiliikkujan. Se kulkee väliä meidän keittiö-parveke.

Kirjoitin aiemmin siitä, kuinka meidän jääkaappi on muuttunut kovin omituiseksi ja käy kokoajan. Enteili mielestäni kaapin hajoamista, varsinkin kun lämpötilan säädin ei toiminut. Jääkaapissa lämpötila oli milloin nollassa, milloin viisi astetta enemmän huolimatta siitä, millä tasolla lämpötilan säädin oli. Tästä säikähtäneenä etsin meille uutta kaapia. Mutta mutta. Meidän jääkaapin tila on hankalan kokoinen, ensinnäkin se on aika kapea ja lisäksi siihen mahtuu normaalia matalampi kaappi. Jenkkikaapit ovat liian matalia, suurin osa jääpakastinkaapeista taas liian korkeita. Onneksi kuitenkin löysin sopivan kaapin, mutta toimitukset alkoivat vasta tammikuun puolenvälin jälkeen ja tilauksen tehtyäni toivoin, että vanha kaappi kestäisi siihen asti, että uusi ehditään toimittaa eli viikon päästä maanantaihin.

Kuinkas sitten kävikään. Eilen huomasin, että jääkaappi on selvästi liian lämmin ja siirsin tavarat parvekkeelle. Tänään jääkaappi on vielä lämpimämpi, 12 astetta, vaikka edelleen käy kokoajan. Pakastin toimii vielä normaalisti, mutta pahaa pelkään, että senkin hajoaminen on ajan kysymys.

Ja se ikiliikkuja olen mä. Välillä keittiö-parveke. Vaikka matka on kohtuullisen lyhyt, on sitä saanut tänään rampata ihan riittävästi. Ja lisää vaikeuskerrointa on tuonut kiristynyt pakkanen: eilen ruokatavarat oli ihan muovilaatikossa meidän parvekkeella olevan puisen säilytyslaatikon sisällä, mutta tänään vuorasin muovilaatikon sanomalehtipapereilla ja pyyhkeillä jäätymisen estämiseksi. Nyt pimeällä ruokien kaivelemiseen liittyy erityistä jännityskerrointa. 

Että saas nähdä onko kahvimaito aamulla jäässä. Jännittäviä aikoja.

Jatkuva maanantai ja lomaa odotellessa

Omituisia viikkoja nää viimeaikaiset. Töitä, pari vapaapäivää, taas töitä ja taas vapaata. Vapaapäivät on olleet ihania, mutta miinuspuolena on ehdottomasti se, että viikkoon mahtuu monta maanantaina. Huomenna tän viikon toka. Vapaapäivinä kun oon nukkunut pidempään ja sit seuraavana päivänä oon aina ollut töissä aivan poikki. En selvästi oo tottunut tällaiseen rytmiin. 

Mut nyt siis palataan normaaliin rytmiin, joka sekin on ihan kivaa.

Tässä yhtenä lomapäivänä saatiin inspiraatio ja yllättävän halpojen lentohintojen houkuttamina lyötiin talviloma lukkoon. Lennetään eka Floridaan ja sit sieltä vielä muutamaksi päiväksi New Yorkiin. Mahtavaa. Aurinkoa ja suurkaupungin sykettä siis samalla lomalla. Lennot maksoi kaikkineen vain reilut 500/henkilö, joten päätös oli helppo tehdä ja kun meillä ei ollut mitään erityistä mielessä, mennään tällaisella kohtuullisen tutulla paketilla.

Floridassa oon ollut pidempään viimeksi muutama vuosi sitten (risteilylle lähtiessä oon kyllä piipahtanut viimeksi viime talvena), joten se on vähän uutta tavallaan. Nykissä taas on aina ihanaa, joten kivaa että saatiin sekin mahdutettua pakettiin. Yhteensä ollaan reissussa 10 päivää, kun enempään ei talvilomalla venytä.

Helmikuun loppupuolella lähdetään, joten tässä voi taas alkaa laskea päiviä, mahtavaa!

Pjazzan brunssi

Yrjönkadulle viime syksynä avattu Pjazza on saanut netissä vaihtelevia arvioita. Ruokaa on poikkeuksetta kehuttu hyväksi, mutta palvelun kanssa on ilmeisesti ollut vähän ongelmia. 

Multa oli mennyt koko ravintolan aukeaminen ihan ohi kunnes yhtenä iltana kävelin Pjazzan ohi ja ikkunoista kurkittuani päätin, että ehdottomasti haluan käydä ravintolan testaamassa. Tila näytti nimittäin tosi viehättävältä.

Ja pari viikkoa sitten kävin sunnuntaina brunssilla. Olin tehnyt pöytävarauksen mikä oli hyvä, koska loppujen lopuksi oli aika täyttä. Meidän varaus oli kello 12 ja silloin oli vielä monta tyhjää pöytää, mutta ne täyttyivät kyllä nopeasti.

Brunssi on italialaistyyppinen buffa juustoineen ja makkaroineen jälkkäreitä unohtamatta. Lisäksi höyryävää pizzaa tarjoiltiin suoraan pöytiin, mikä oli mahtavaa, koska monesti tiskillä roikkuneet pizzapalat ovat lautaselle päästyään jo parhaat päivänsä nähneet.

27 euron hintaan kuului buffa ja lasi proseccoa. Kahvin suurkuluttajana tosin olisin toivonut myös kahvin kuuluvan hintaan, mutta tavallista kahvia ei ollut tarjolla ollenkaan. Erikoiskahveja sai kuitenkin tilaamalla mielestäni varsin edullisin hinnoin.

Pjazza on mukavan erilainen lisäys Helsingin brunssitarjontaan ja aion kyllä ehdottomasti mennä uudestaan!