torstai 31. lokakuuta 2013

Vettä

Kuka oikeesti juo tarpeeksi vettä päivittäin? En mä ainakaan.

Oon jo pitkään yrittänyt parantaa tapojani, mutta toistaiseksi ilman tuloksia. Töissäkin kahvia juotuani käyn yleensä huuhtomassa mukin ja täytän sen vedellä ja kas kummaa, seuraavan kerran kun meen kahvia hakemaan, vesimuki on edelleeen täynnä. Ärsyttävää.

Kun omin voimin en selvästikään ole saanut tapojani parannettua, kunnon uusavuttomana oon nyt asentanut puhelimeeni sovelluksen, joka laskee päivän vesitarpeen (riippuu sukupuolesta, painosta ja treenimäärästä). Ohjelmaan syötetään lasin koko ja painetaan nappia aina lasin juomisen jälkeen. Ja kas, animaatioympyrästä näkee paljonko päiväannoksesta on juotu ja paljonko on vielä jäljellä. Kyllä tekniikka on ihmeellistä.

Kuten kuvasta näkyy, vielä on tälle päivälle tekemistä.



En tiedä pitäisikö olla ylpeä vai vaan nolo.

keskiviikko 30. lokakuuta 2013

La paz-itively hot

Päivän väri on Opin pinkki. Mulla on ties kuinka monta tällaista melkein samanväristä kynsilakkaa, kun etsin edelleen sitä just täydellistä. Mutta kiva tääkin on.


tiistai 29. lokakuuta 2013

Espoon parasta sushia?

Kävin tänään lounaalla hyvän ystäväni kanssa. Vaikka en ookaan mikään Espoo-asiantuntija, luulen tietäväni Espoon parhaan sushiravintolan. Tai ainakin mun makuun parhaimman.

 

Tavattiin siis Tapiolan Sushi Art –ravintolassa. Paikka on varsin pieni, ja lounasaikaan usein ruuhkainen, mutta hyvissä ajoin saapumalla tai etukäteen tilaamalla välttää suurimmat ruuhkat. Annokset kun valmistetaan vasta tilauksen jälkeen.

 

Mä en erityisesti välitä valmiiksi fiksatuista lounasannoksista, joten söin tänäänkin itse valitsemiani makeja: lohta, jättikatkarapua ja tonnikalaa. Ruoka oli ihanaa ja seura mahtavaa eli parempaa ei voisi lounaalta toivoa!


 

Kokeilkaa, jos satutte lähistölle!


Täältä löytyy tarkempia tietoja.

sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Näpertelyä ja meikkisiveltimiä

Musta on tullut viime aikoina näpertelijä. Mikä on järkyttävää, koska oikeesti oon enemmän halki, poikki ja pinoon –tyyppi. Viime aikoina oon kuitenkin huomannut kerta toisensa jälkeen jääväni näpertelemään kaikkea pientä isojen asioiden kustannuksella. Tänne blogiinkaan en ole saanut kirjoitettua ollenkaan niitä juttuja, joita oon suunnitellut, koska oon jäänyt haahuilemaan ja ihmettelemään kaikkea muuta kuin oleellista. Tää on oikeesti tosi ärsyttävää, koska isot projektit ei etene toivotulla tavalla. Ehkä se on osittain tän syksyn ja pimenevien ilmojen syytä.

 

Viikonloppuna en siis todellakaan saanut aikaan mitään järkevää. Pääasiallisesti löhöilin vaan himassa. Tosin yhden näperteyyn sopivan homman sain tehtyä eli pesin kaikki mun meikkisiveltimet. Tää onkin ollut to do –listalla aivan liian pitkään.

 


Sivellinten pesuun on oma saippuansa ja mun systeemi on yksinkertainen. Kastelen siveltimen, pyörittelen sitä saippuassa ja sen jälkeen hieron kämmenselkään niin että meikin rippeet lähtee pois. 



Välillä vähän lisää vettä kunnes siveltimestä ei enää irtoa meikkiä ja sen jälkeen huuhtelen, kunnes vesi on kirkasta ja saippua on kokonaan huuhtoutunut pois. Painelen siveltimen kuivaksi paperilla ja sen jälkeen jätän kuivumaan lappeelleen. Ja valmista tuli. Ai että voi taas olla ylpeä itsestään!

 


Blogiin liittyen vielä sellainen juttu, että oon ajatellut aloittaa uutta juttusarjaa tänne. Koska tää on alun perin ollut matkablogi, olen ajatellut kirjoittaa muutamasta matkakohteesta enemmän. Siis lähinnä jakaa vuosien varrella kertyneitä kokemuksia ja vinkkejä liittyen eri paikkoihin ja matkajärjestelyihin. Toivottavasti jo ensi viikolla pääsen tähän kiinni.

 

Ihanaa alkavaa viikkoa!

 

 

 

torstai 24. lokakuuta 2013

Maailman paras käsirasva

Kyllä taas huomaa, että ilmat on viilenneet ja lämmitys on laitettu päälle. Mulla kuivuu iho ihan hirveesti ja varsinkin kädet on rutikuivat.

Onneksi mulla on tähän salainen ase, Kiehlsin Ultimate Strength Hand Salve. Maailman paras käsirasva. Ainoa ongelma tässä on se, että herään tähän ongelmaan aina liian myöhään, ja kun rystyset on suunnilleen halkeilleet, ei tääkään rasva pysty ihmeisiin yhdessä yössä. Mutta nyt purkki on kaivettu kaapista yöpöydälle ja kädet on jo yhden yön jälkeen paremmat.



tiistai 22. lokakuuta 2013

Aamupalaa

Meidän keittiössä hurisee blenderi joka aamu. Ainakin silloin kun se sattuu toimimaan. Mä oon nimittäin blenderien suurkuluttaja ja tähän mennessä oon hajottanut yhden jos toisenkin. Pakastemarjat varmasti laittaa blenderin koville, mutta pitäisi niiden jotain kestääkin, varsinkin kun tuotetiedoissa mainostetaan myös jäämurskausominaisuuksia.

Ostin nyt hullareilta meille uuden, parin vuoden sisällä vissiin viidennen blenderin, tällä kertaa Kitchen Aidin Classicin. Kaikki aiemmat on siis oikeasti hajonneet, viimeisintä k-mixiä on korjattukin lukuisia kertoja. Toivottavasti tämä nyt kestää vähän paremmin, ainakin tähän mennessä se tuntuu jotenkin jämäkämmältä, joten oon toiveikas.


Teen siis joka aamu meille aamupalaksi smootieta. Tämän hetkisen suosikkini pohjana on luonnonjugurttia ja tuoremehua.

Vadelmamehu on aika makeaa, mutta siinä ei ole yhtään lisättyä sokeria. Mehu on täydellinen siinä mielessä, että makeuden takia juomaankaan ei tarvitse lisätä yhtään sokeria.

Jugurtin ja mehun lisäksi smootieen tulee 1-2 banaania ja marjoja, tänään mansikoita ja mustikoita.

Yritän blenderiä säästääkseni laittaa pakastemarjat parissa erässä.

Valmista tulee ihan muutamassa minuutissa ja juoma on ihanan raikasta näin syksyisinä aamuina. Ja vitamiinejakin tulee ihan huomaamatta :-)

Uusia ideoita olisi tietysti kiva saada, joten jos sinulla on joku suosikkismootie, reseptit on enemmän kuin tervetulleita!

maanantai 21. lokakuuta 2013

Raise Awareness

Lakkasin tänään kynteni Essien hennon vaaleanpunaisella kynsilakalla. Kyseessä on muistaakseni viime syksynä ostamani kampanjalakka, jonka tarkoituksena on nimensä mukaisesti nostaa tietoisuutta rintasyövästä ja tukea naisia, jotka tautia vastaan taistelevat. Hieno kampanja ja tärkeä asia.

Tältä se näyttää.

perjantai 18. lokakuuta 2013

Kuntokuuri

Mä oon viimein saanut aikaiseksi jotain, jota oon suunnitellut jo ties kuinka kauan. Olin nimittäin tällä viikolla salilla kokonaista kaksi kertaa! Ja se on kuulkaa paljon se. Mähän oon siis joogannut enemmän tai vähemmän säännöllisesti jo vuosia, mut nykyään enimmäkseen Yin-joogaa, jossa tehdään rauhallisesti pitkäkestoisia asanoita eli venytetään lihaksia ja sidekudoksia. Yin on tällaiselle syntymäjäykälle hongankolistajalle todella ihanteellinen laji ja suosittelen sitä lämpimästi kaikille.

Kaipasin nyt kuitenkin tähän rinnalle jotain dynaamisempaa, ja niinpä olen herätellyt vanhaa saliharrastusta. Lisäksi oon huomannut, että mulla on selkeä epäsuhta mun kropassa eli jalat on selkeästi käsiä vahvemmat. Punttitreenillä tätäkin on helppo korjata. Ja viimeisenä muttei vähäisimpänä: mun vyötärölle on pesiytynyt muutama extrakilo, jotka tuntuvat olevat hyvin sitkeässä. Ehkä näillä treenimäärillä saan viikossa noin 3 kaloria enemmän poltettua ja kohta ne kilot on muisto vaan. 

Oikeesti oon suunnitellut, että yritän käydä salilla nyt omasta ohjelmasta riippuen 2-3 kertaa viikossa. Kun joogaan  nyt ehkä 2-3 kertaa viikossa noin keskimäärin, toi saliharjoittelu sopii ohjelmaan mainiosti. Periaatteessa. Voihan se olla ettei koko kuvio toimi ollenkaan ja lopetan koko homman ensi viikolla. Mutta sen näkee sitten. Ja ehkä nyt tää, että paljasti asian täällä julkisesti auttaa myös alkuun, etten heti kehtaa livetä tästä :-)

 

keskiviikko 16. lokakuuta 2013

Helikopterissa - lisää kuvia

Kuten eilen lupasin, tässä lisää kuvia meidän helikopterilennolta. Ihasteltiin parinkymmenen minuutin ajan Manhattanin kuuluisaa skylinea yläilmoista. Ja ne tunnetuimmat maanmerkit oli helppo bongata.

Eteläkärkeä



One World Trade Center (entinen Freedom Tower)

Empire State Building

Midtownin pilvenpiirtäjiä

Central park


Uusi Yankee Stadium

Jersey City

Laskeutumassa helikopterikentälle


Mahtava kokemus kaikkineen!

tiistai 15. lokakuuta 2013

New York lintuperspektiivistä

Meidän New Yorkin matka ei tällä kertaa ollut vain tavallinen loma, vaan juhlistettiin matkalla mun miehen synttäreitä, hän kun täytti pyöreitä vuosia. 

Lahja oli tietysti kamala ongelma. En halua ostaa mitään turhaa romua, ja halusin kuitenkin, että lahja olisi jotenkin ikimuistettava. Mietin ja pähkäilin viikkotolkulla ja kerran, kun olin mun siskon kanssa syömässä ja valitin ongelmaani, keksin yhtäkkiä mikä olisi mahtavaa. Helikopteriajelu New Yorkissa.

Tuumasta toimeen siis. Tutkin ja vertailin ja luin kokemuksia ja päädyin lopulta HeliNY-nimiseen firmaan. Salaa tein kaikki varaukset ja vaikka jouduin kysymään mieheltäni hänen painoaan (joo, paino pitää ilmoittaa paikkajaon vuoksi), hän ei arvannut mitään. Tosin  mulla oli suuria vaikeuksia pitää tää salaisuutena, kun olin itse niin innoissani.

Olin varannut meille lennon meidän tokan kokonaisen päivän aamuksi. Kerroin miehelleni vaan, että meillä on ohjelmaa, mutta en paljastanut sen enempää. Mies seurasi kiltisti, kun johdin joukkoja helikopterikentälle, eikä edes silloin kun oltiin kentän edessä, tajunnut että oikeesti mennään. Luuli, että hämään. Onnistunut yllätys siis.

Lento itsessään oli mahtava. Ei yhtään pelottava, vaikka vähän itse etukäteen vähän kauhistelin. Maisemat oli juuri niin upeita kuin kuvittelin ja kokemus oli tosiaan ikimuistettava! Koneethan eivät saa lentää Manhattanin päällä, eli reitti kulki etelästä pohjoiseen Hudson joen yllä ja kiepsautti ympäri Yankees stadiumin kohdalta samaa reittiä takaisin.

Koska kuvia on paljon, laitan tässä ekan satsin ja huomenna vielä lisää. Ei sit kestä kuvien lataaminen teilläkään ikuisuuksia.

Lähtöaula

Hieman hirvitti katsoa lähteviä ja saapuvia helikoptereita, jotka pörräsivät joen yläpuolella.



Statue of Liberty

Governors Island


Huomenna siis lisää kuvia!

maanantai 14. lokakuuta 2013

Mitä nainen tarvitsee. Joka päivä.

Monien muiden bloggaajien tapaan päädyin tänään kuvaamaan joka päivä mukana kulkevan laukkuni sisältöä. Tämä on varmaan blogeissa loputtomiin pyörivä postausaihe, mutta aina niin mielenkiintoinen :-)

 



Hämmästyin itsekin sitä, kuinka vähän tavaraa oli mukana. Johtunee siitä, että laukku on varsin pieni. Josta taas johtuu se, että tietokoneet sun muut romppeet eivät kassissa tänään olleet eivätkä siksi päässeet kuviinkaan.

 

Mä en ole osannut luopua paperikalenterista. Vaikka käytän pääsääntöisesti kännykän kalenteria, mulla on myös paperinen versio, johon päivitän lähinnä henkilökohtaisia menoja. Lisäksi mukana on aina muistikirja, johon kirjoittelen kaikkea mieleen juolahtavaa, ja tänään vielä viime viikolta laukkuun unohtunut hullujen päivien lehtinen. Lisäksi olin näköjään säilönyt laukkuni pohjalle jonkun netistä tulostetun juoksuohjelman (kuntokuurin starttaamista odottaen) ja stockan kuitin korjauksessa olevasta matkalaukusta.

 


Mä oon meikkienkin suhteen pyrkinyt siihen, että en ihan kaikkea kuljettaisi mukana. Silti meikkipussi on aina täynnä ja sieltä voi kyllä löytyä oikeastaan mitä vaan. Nyt näkyy olevan sekalainen valikoima pinnejä ja ponnarinauhoja, huulirasva, huultenrajauskynä, 2 huulipunaa ja 2 huulikiiltoa. Mulla on tosi herkästi kuivuvat huulet, joten käytän aina huulipunaa tai kiiltoa. Lancomen tussirajauskynä silmien rajaukseen on nykyinen suosikkini kun Diorlinerin koostumus muuttui. YSL:n musta rajauskynä, Cliniquen ripsari ja Shu Uemuran ripsentaivuttimet perussilmämeikkiä varten ja Bobby Brownin peiteaineita yleisiä hätätilanteita varten. Lisäksi pieni purkki L’occitanen Shea Butteria, jota yleensä laitan kuivuneille kynsinauhoille  ja matkakokoinen pullo Make Up Storen face mistiä, jota tykkään ruiskutella naamalleni pitkin päivää.

 


Mä käytän aurinkolaseja ympäri vuoden, koska mun silmät vuotaa vettä tosi helposti. Niinpä ne löytyy aina mun laukusta. Lompakko, kotiavaimet ja autonavaimet, käyntikorttikotelo ja Coachin nahkainen pussi, jossa säilytän iphonea. Vanha Samsung on mun privaattipuhelin. IPhone toimi kamerana, joten se ei päässyt kuvaan.

 

Koko sisältöön kuului vielä purkkaa, kampa, marimekon pussukka kolikkokukkarona ja sekalainen kokoelma kyniä ja muistikkuja.


Sellaista tällä kertaa.

sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Syksyn värejä

Vaikka oon ottanut viikonloppuna tosi rennosti, oon silti saanut tehtyä paljon ärsyttäviä pikkuhommia, jotka on odottaneet tekijäänsä ties kuinka kauan. Ihanaa! Lukemattomien lehtien pino on pienentynyt huomattavasti ja tänään olen urakalla pessyt kesävaatteita talviteloille.

Illansuussa käytiin myös kävelyllä ja ihasteltiin syksyn väriloistoa.








Mahtava viikonloppu!

perjantai 11. lokakuuta 2013

5-vuotias stylisti

Tällä kertaa päivän asu onkin hieman erilainen. Näitä vaatteita mulla ei nimittäin ollut tänään päällä, vaan outfit kasattiin ihan kuvausta varten.

Meille tuli nimittän tänään yökylään mieluisa vieras. Mun siskon 5-vuotias tytär on hyvin innostunut vaatteista, joten alettiinkin sellaista, että meidän yövieras sai valita mun vaatteista mulle hienoimman mahdollisen kokonaisuuden asusteet mukaan lukien ja tällainen siitä tuli.



torstai 10. lokakuuta 2013

Hullut päivät

Hullut päivät on taas täällä. Mä oon jo pitkään soveltanut systeemiä, jossa katson kuvastosta kiinnostavat kohteet ja ajan ennen duunia heti kasilta Stockalle. Nopeasti toimimalla aamulla välttää yleensä kassajonotkin, kun tietää mitä haluaa eikä jää haahuilemaan, ehtii maksaakin ostokset ennen isoa ryntäystä kassoille.

Tällä kertaa mun mielestä mitään supermielenkiintoista ei ollut ja tänä aamunakin kävi niin, että en ostanut kuin jotain kempparikamoja ja mekot joita olin katsellut, eivät sit livenä olleetkaan niin kivoja. Eilen kuitenkin hankin jotain.


Seuraavasta kuvasta vasemman yläreunan mekon ostin kummitytölle ja alareunan paidan itselleni. Oikean reunan mekko ja paita vaikuttivat kuvastossa kivoilta, mutta livenä en innostunut.


Vielä jotain kiinnostavaa on tulossakin.

Lisäksi mietin sunnuntaina myyntiin tulevaa KitchenAidin blenderiä, jos se kestäisi vähän paremmin kuin mun jatkuvasti hajoilevat blenderit.

(Kuvat www.hullutpaivat.fi)

tiistai 8. lokakuuta 2013

New Yorkin asunto

Mulla on vielä kamalan paljon New York -asioita postaamatta, joten tässä tulee taas yksi. Mehän siis vuokrattiin nyt ekaa kertaa asunto.



Monen mutkan kautta päädyin airbnb-sivulle, jossa olikin tarjontaa tosi paljon. Pitkän tutkimisen ja pohtimisen jälkeen päädyttiin viimein downtownissa sijaitsevaan studioasuntoon, jota vuokrasi kiinteistövälittäjänä työskentelevä nainen.



Pelkäsin vähän vuokraamista, kun ikinä ei voi tietää mitä saa tai saako vuokranantajaa edes kiinni, jos tulee ongelmia. Kokemus oli kuitenkin aivan mahtava! Asunto oli juuri sellainen kuin kuvissa ja vaikka se olikin vain yksiö, tilaa oli huomattavasti normaalia hotellihuonetta enemmän. Eteisessä oli runsaasti kaappeja, mikä helpotti ostosten ja muun roinan kanssa. Ostoksia kun tehtiin aika paljon.


Asunto oli luxury rentals -talossa, eli siellä asui enemmänkin vuokralaisia. Olettaisin että suurin osa vietti Nykissä pidempiäkin aikoja, siis olivat esim. työkomennuksella. Alakerran 24/7 doorman teki turvallisen vaikutelman ja talossa oli tosi rauhallinen tunnelma. Ei siis mitään meteliä tai muuta vastaavaa.



Meidän vuokranantajaa ei kertaakaan edes nähty, kun avaimet saatii front deskiltä ja sinne ne myös jätettiin. Tosin mailailin vuokranantajan kanssa ekana iltana, kun ei ensin saatu wifiä toimimaan, ja yhteydenpito sujui mainiosti. Sivumennen sanoen vika oli käyttäjässä eikä wifissä, mutta pääasia että homma saatiin nopeasti ja vaivattomasti toimimaan.

Eli kaikesta jäi vaan positiivisia kokemuksia. Varmasti kokeillaan uudestaankin! Ja jos joku lukija on asuntovinkkiä vailla, niin voin sähköpostitse antaa tarkempia tietoja meidän vuokranantajasta. Hänellä on nimittäin useita asuntoja vuokrattavana New Yorkissa. Tän kokemuksen perusteella uskallan kyllä suositella!

25. kerroksesta oli huikeat näkymät Hudson riverille ja New Jerseyn puolelle.