tiistai 1. lokakuuta 2013

Sairaalakeikka

Vaikka meidän Nykin loma oli tosi ihana, viikkoon mahtui myös superpelottava rotta-episodi.

Oltiin nimittäin sunnuntai-iltana menossa syömään ja oli jo tosi pimeää. Oltiin vasta lähdetty asunnolta ja ylitettiin katua, kun yhtäkkiä tunsin jalassani piston ja maahan katsoessani jotain vilahti jalkojen juuressa. Mulla oli varvastossut jalassa ja luulin ensin, että olin astunut johonkin terävään. Säikähtäneenä huusin ja kiljuin ja hypin yhdellä jalalla kadun yli ja kun otin varvastossun pois, mun jalka oli ihan veressä. 

Katua ylitti samaan aikaan nainen, joka järkyttyneenä kysyi multa, että puriko se sua, ja että se oli rotta. Meinasin saada sydärin. Aivan kamalaa.

Onneksi se nainen oli paikallisia ja alkoi heti vakuutella meitä, että teidän pitää lähteä sairaalaan. Luonnollisesti oltiin samaa mieltä (oltais kyllä oltu ilman vakuuttelujakin) ja onneksi nainen tiesi, missä lähin sairaala oli. Matkaa ei ollut kuin pari korttelia, mikä oli onni onnettomuudessa. Oli sentään sunnuntai-ilta, joten aukiolevaa sairaalaa olisi voinut olla vaikea löytää.

Saatiin jalka paketoitua muutamalla nenäliinalla ja pääsin könkkäämään pari korttelia kohtuullisen helposti.

Sairaalassa jouduin ensitöikseni soittamaan vakuutusyhtiöön, josta piti saada maksusitoumus. Päivystysnumero oli vakuutuskortissa, joka onneksi oli mukana lompakossa. Sain tiedot annettua vakuutusyhtiölle, josta faksattiin maksusitoumus. Maksusitoumuksen jälkeen kaikki sujuikin nopeasti, eikä tarvinnut yhtään odotella. Lääkäri putsasi haavat, liimasi alahampaiden tekemän palkeenkielen kiinni ja teippasi haavan. Jäykkäkouristuspiikki ja antibioottikuuri infektion estämiseksi ja oltiin valmiita lähtemään.

Lääkäri sanoi, että mua puri rotta kadulla, mutta joskus hänellä on potilaita, joita rotta on purrut kotona. Kiva. Ja että ainakin sait hyvän tarinan. 

Loppujen lopuksi selvisin siis aika vähällä, vaikka säikähdin kyllä aika paljon. Jalka ei ollut kipeä kuin vähän ekana yönä, eikä oikeastaan edes haitannut kävelyä. Käsi tosin vähän särki muutaman päivän piikin jäljiltä, mutta ei sekään ollut mikään iso ongelma. Ja onneksi tää kävi jenkeissä, eikä esimerkiksi viime kesänä Balilla, jossa olisi joutunut miettimään neulan puhtautta. 

Tältä se sitten näytti, kun päästiin sairaalasta. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti