sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Tammikuun parhaat ja pahimmat

Tammikuu oli ja meni, joten tässä kuukauden kootut:

Paras uutinen oli loman läheneminen. Pakkasten keskellä se kyllä lohdutti.

Tylsin tapahtuma oli oma sairastelu. Enkä vieläkään oo täysin kunnossa, joten uuden vuoden tavoitteeni siitä, että liikkuisin enemmän ja makoilisin vähemmän on edelleen vain tavoite.

Tammikuun suurin ärsytys oli sää. Ensin järisyttävä pakkanen ja kamala määrä lunta, sitten vesisadetta ja loskaa. Näiden kahden puoliväli, sellainen -5 astetta ois ollut kiva.

Pahin blogiongelma oli valokuvien puute, kuten tästäkin postauksesta näkee. Mulla on yleensä puhelimessa paljon kuvia, joista löytyy kuvitusta jutuille. Mun puhelin hajosi syksyllä, joten varastot oli poikkeuksellisen tyhjät eikä sää ainakaan helpottanut. Mähän käytän blogissa oikeastaan vaan itse ottamiani kuvia, ja monesti selaan puhelimen kuvia juttuaiheita miettiessäni, joten kuukausi oli tällä saralla vähän tylsä.

Paras telkkariohjelma oli Quantico, johon jäin koukkuun ensi minuuteista. Ainoa miinuspuoli oli se, et ohjelma tulee vaan kerran viikossa, kun nykyiseen tyyliin olisi tehnyt mieli katsoa koko kausi suunnilleen kerralla.

Tammikuun kivoin aamu oli viime viikolla, kun duuniin ajaessa huomasin, että päivä alkaa sarastaa. Hip hurraa, valoisampia päiviä kohti!

Tammikuun kiinnostavin kirjaostos oli  Säker stil, jonka ostin duunimatkalta Tukholmasta. Tosin en oo siihen vielä ehtinyt perehtyä, mutta uskon, että kirjasta saan hyviä ideoita ja ajatuksia omaankin vaatekaappiin, ehkä jopa tänne blogiinkin.

Tällaista siis näin tammikuun vikoina minuutteina. Ihanaa viikkoa!



perjantai 29. tammikuuta 2016

Sijoitushommia

Viime vuoden vikassa kirjoituksessa sivusin lyhyesti sitä, että oon jo pidemmän aikaa miettinyt, miten tässä epävarmassa maailmassa voisin yrittää turvata tulevaisuutta, varsinkin kun en tiedä, jaksanko nykyisessä duunissani eläkeikään saakka. Tähän asti oon vaan haahuillut ja ihmetellyt vailla suurempia suunnitelmia, mut nyt toissa viikolla ryhdyin toimiin!

Mulla on nimittäin ollut ihan pankkitilillä vähän säästöjä ja pankkineuvoja ehdotti, että sijoittaisin ne pankin sijoitusrahastoon. Sellaiseen, missä on tuotto-odotus negatiivinen. Ööh, ei kuulostanut kovin hyvältä, vaikka täti yritti selittää, että kyllä se varmaan oikeesti tuottaa, mutta kun heidän pitää laittaa ennusteisiin kaikki kulut ja blaa blaa blaa. Tän keskustelun jälkeen asia oli vähän aikaa tauolla, mutta pari viikkoa sit Helsingin pörssin notkahduksen myötä päädyin itse sijoittamaan osakkeisiin.

Mähän en siis tajua osakkeista juuri mitään. Tai oonhan mä lukenut aikanaan kauppatieteitä ja taloustiedettäkin, että jossain mittakaavassa teoriassa tunnen yritysten toimintaa ja keskeisiä tunnuslukuja, mut sijoitushommat on kaikki ihan vieraita. Sen verran kuitenkin luotin omiin kykyihin, että uskon notkahduksen olevan hyvä aika ostaa, ja vähän netissä perehdyttyäni asiaan sijoitin itsevalitsemiini, mielestäni hyviin, isoihin suomalaisiin firmoihin.

Ja nyt parin viikon jälkeen oon tyytyväinen, että oikeasti tein jotain, enkä vaan odotellut. Aika näyttää, miten käy, mut ei tässä niin suurista summista oo kyse, että tappiot veisi yöunia ja pitkällä tähtäimellä sijoittaessa lyhyet heilahtelutkaan ei vaikuta mun elämään millään lailla.

Se on kyllä sanottava, että oon tässä parin viikon aikana vähän hurahtanut tähän ja seurailen jatkuvasti sijoituksiani ja viisaampien blogeja asian tiimoilta. Ja toistaiseksi tuloskin on parempi sen negatiivisen tuotto-odotuksen rahastolla, mikä nyt tietenkään ei näin muutaman päivän jälkeen sano yhtään mitään, mut leijun sen aikaa kun voin :-)

Kaikenlaista. Ihanaa viikonloppua! 

tiistai 26. tammikuuta 2016

Nettikirppis

Sain tossa jokunen aika sitten idean. Tai idea on nyt ehkä vähän liiottelua, mutta vaatekaappia läpikäydessäni tuskailin tavaramäärän kanssa ja päätin, että nyt lähtee taas mulle turhia vaatteita myyntiin. Kierrätän aika aktiivisesti, joten oon vaatteita aiemminkin raahannut lähinnä äidille kirpparille vietäväksi, mutta mulla on jonkun verran ihan hyviä (osa miltei käyttämättömiä) merkkivaatteita, joita ei yksinkertaisesti kannata myydä tavallisella kirpparilla, kun niistä ei mitään siellä saa. Sisko oli myynyt omia parempia kamojaan facebook-kirpparilla hyvin kokemuksin, joten esimerkin rohkaisemana mäkin päätin aloittaa urakan.

Ja kuten tavallista, kun saan jotain päähäni, niin tanner tömisee ja aitaa kaatuu. Mies aina nauraa esimerkiksi mun siivouspuuskille, kun tyhjennän koko kaapin sisällön yhdellä hengenvedolla. Mut se on toimiva systeemi, jos tyhjäisin vaan yhden hyllyn tai alkaisin tyhjentäessä käydä tavaroita läpi, innostus ehtisi haihtua ennen kuin pääsen edes alkuun. No mut siis vaatteiden kanssa tosiaan etenin perinteisellä systeemillä ja muutamassa tunnissa mulla oli pari pahvikassia hyvää tavaraa myyntiin. Innostin miehenkin kaivelevaan kaappejaan ja sieltäkin löytyi vaikka mitä. Osan kuvasin samantien eli asiat eteni erityisen hyvin.

Sit olin toisella siskolla kylässä ja innostin muitakin tähän mahtavaan systeemiin ja kummityttö kaivoi kätköistään vanhoja pet shopeja, siis noita epämääräisen näköisiä otuksia, joilla pienempänä leikki. Kunnon kummitätinä lupasin nekin myydä, sehän käy käden käänteessä.


Facebookissa on tosiaan lukuisia kirppiksiä ja liittymällä niihin pääsin perehtymään tähän omituiseen kaupankäyntiin. Av, yv, kai-kai ja ties mitkä lyhenteet opin kyllä nopeasti, mut sit iski paniikki. Mistä tiedän millaisessa kunnossa joku vaate on? Etten liiottele tai aliarvioi, mikä on hyvä, mikä uudenveroinen ja mistä tietää, mikä on oikea hinta. Yllättäen siis iski lievä luomisen tuska ilmoitusten kanssa. Ääh.

Ja se tuska jatkuu edelleen. Tää projekti nimittäin alkoi jo reilusti ennen joulua ja tuolla ne kassit odottelee olkkarin nurkassa ja pet shopit tuijottaa mua sohvapöydältä joka päivä. Osa tuhat keskeneräisiin projekteihin siis.

Apua! Oonko ainoa, jonka projektit jää vähän kesken? Miten te onnistutte vikassa vaiheessa, joka selkeästi on mun kompastuskivi?

lauantai 23. tammikuuta 2016

Matalalentoa

Hups, miten viikko vilahti nopeasti. Mähän olin reissussa melkein koko viikon ja koska olin toipilaana flunssan ja kuumeen jäljiltä, oon nyt kotiin päästyäni jotenkin erityisen poikki.

Matkat meni kivasti ja melkein aikataulujen mukaan (mitä nyt eka lento oli reilun tunnin myöhässä), mutta on noi muutaman päivän työmatkat aika rankkoja. Ehdin nähdä muutaman lentokentän, yhden lentokenttähotellin ja yhden laitakaupungin hotellin. Ja lukuisia kokoushuoneita ja pari ravintolaa. Ja Globenin vilaukselta. Niinpä täällä blogissakin on ollut hiljaista, kun oon ollut aamusta iltaan totaalisen liikkeessä.


Aiemmin täällä pohdin kampausvaihtoehtoja yhdelle illalliselle, mut tiukan aikataulun ja puutteellisten peiliolosuhteiden takia päädyin omaan vakkariini, sotkunutturaan, johon kuuluu ponnari ja hiukset osa kerrallaan pinneillä kiinni. Ei ollut niin hieno kuin oisin halunnut, mutta toimi riittävän hyvin, kun oli pakko.

Tällaista siis täällä. Ensi viikolla on vielä duunissa haipakkaa, mut sit toivottavasti taas rauhoittuu. Ja ehkä vähitellen päästään lomasuunnitelmissakin eteenpäin.

Ihanaa viikonloppua!

lauantai 16. tammikuuta 2016

Mitä pakata kahden päivän työmatkalle

Mä oon ollut ehkä maailman huonoin pakkaaja. Mut Siperia opettaa, ja oon tässä kehittynyt muutaman viime vuoden aikana. Oon tästä täällä blogissakin kirjoittanut aiemmin, mutta koska pakkaaminen aiheuttaa mulle edelleen päänvaivaa joka kerta, kertaus on kai paikallaan.

Mähän olin nuorempana sellainen, että lyhyellekin matkalle pakkasin kaiken matkalaukuun, koska en osannut tai jaksanut miettiä etukäteen, mitä missäkin tilanteessa tarvin. Nykyään mukavuudenhalu on ajanut ohi, oon tajunnut, kuinka paljon helpompaa matkustaminen pelkkien käsimatkatavaroiden kanssa on, kun ei tarvi mennen tulleen jonotella tai odotella, sitä kun liittyy lentomatkustamiseen muutenkin ihan tarpeeksi. 

Käväisin ennen joulua kahden päivän duunimatkalla Köpiksessä. Kaksi päivää on niin lyhyt aika, että käsimatkatavaroiden pitäisi riittää, mutta toisaalta yön yli reissuilla tarvitsee yllättävänkin paljon kaikenlaista. Ja nesteiden kanssa on aina sama päänsärky, niitä kun tarvii suunnilleen sen saman määrän, oli sit reissussa kaksi päivä tai viikon.

Yleisesti ottaen pakkaan muutaman päivän duunimatkalle aina kaksi alaosaa ja yläosia joka päivälle oman. Opin siitä kerrasta, kun ainoiden mukana olleiden housujen vetskari hajosi ekana päivänä :-) Yleensä mun alaosa on jotkut suorat housut, ja varalla sit farkut tai toisinpäin. Joskus, kuten tällä kertaa, jätin toisen alaosan kotiin, ja otin tokaksi päiväksi mekon. Tokalle päivälle mulla oli varavaihtoehtona neulepaita, jos en olisi ollut mekkotuulella.

Farkut: Aeropostale, jakku: RH, punainen huivi: Coach, mekko Cos, sininen huivi LV

Lisäksi meillä oli illallinen, jonne otin vielä tummanharmaan neulemekon. 

Matkustaisin mieluiten verkkareissa ja lenkkareissa, mut yleensä se ei oo mahdollista. Niinpä nytkin matkustin ekan kokouspäivän vaatteissa, paitsi kengät vaihdoin ballerinoista mustiin peruskorkkareihin kun pääsin perille.  Huiveja oli kaksi, molemmille päiville omansa ja kenkiä siis myös kahdet, kohtuullisen kuivan ja silloin vielä lämpimän sään johdosta ballerinat ja korkkarit. 

Mut sit ne nesteet. Mulla oli tällä kertaa mukana oikeastaan kaikki sellainen, mitä pakkaisin pidemmällekin duunimatkalle, joskus parin päivän reissulle saatan ottaa shampoon ja hoitoaineen sijaan matkakokoisen kuivashampoon, joka sekin siis suihkutettavana kuuluu nestepussiin.

Ja mitä sinne pussiin sit mahtui? Otin kaksi kuvaa, molemmilta puolilta ja melkein kaikki näissä näkyy. Vasemman puoleisessa kuvassa on alhalla vasemmalla hoitoaine matkapakkausessa, värivoide, kosteusvoide (toi pieni sininen) ja luomivärin pohjustusvoide. Keskellä poikittain on värillinen silmänympärysvoide, sen yläpuolella kynsilakka (näköjään mahtui tällä kertaa mukaan, yleensä en ota kyllä) ja väärinpäin Cliniquen seerumi. Bepanthenia käytän huulirasvana ja takana vilkkuva valkoinen tuubi on käsirasva.

Oikeanpuoleisessa kuvassa näkyy hiuslakka, hammastahna ja shampoo (toi liila). Tuolla pussissa on jossain vielä kasvovesi ja pieni pumppupullo lämpösuojaa, mutta ne taitaa olla jossain keskellä jumissa.

Lisäksi mulla on aina mukana meikinpoistoliinoja ja stick-dödö, jotka menevät turvatarkastuksessa läpi ihan meikkipussissa, kuten ripsivärit, eyelinerit, huulipunat sun muut kiinteät meikit. Kaikki edellämainitut pitäisi virallisten ohjeiden mukaan pakata nestepussiin, mutta mun kokemuksen mukaan ne menee kyllä läpi turvatarkastuksesta kassissakin. Joskus oon miettinyt, saako pinsettejä tai metallisia ripsentaivuttimia viedä käsimatkatavaroissa ja edelleen, kokemukseen perustuen saa.

Näin siis pakkasin joulukuussa. Kuten kuvista näkyy, matka oli aika rento, eikä kokouksissa varsinaisesti ollut pukukoodia. Ensi viikolla onkin sit vähän tiukempi paikka, kun oon reissussa 3 päivää, pukeutumiskoodi on business casual ja lisäksi meillä on juhlavampi illallinen. En siis vielä tiedä, mahtuuko kaikki tarvittava käsimatkatavaroihin vai pitääkö turvautua matkalaukkuun.

Ihanaa viikonlopun jatkoa!

keskiviikko 13. tammikuuta 2016

Miesflunssa

Sairastupa calling. Mä oon ollut semisti puolikuntoinen jo monta päivää, ja diagnosoin itselleni tossa pari päivää sit täydellisen miesflunssan. Siis oon ollut silleen vähän kipee, tarpeeksi, et sitä voi voivotella ja valittaa, mut en sen enempää. Eilen duunin jälkeen mittasin kuumeen ja meinasin lentää takapuolelleni, kun mittari näytti 38,6! Omituista tässä on se, et en varsinaisesti tunne itseäni kipeäksi, eikä mulla oo yhtään nuhaa, vähän ehkä kurkku kipeä ja vähän normaalia väsyneempi olo, mut ei muuta. Olisin luullut et noilla lukemilla näkisin suunnilleen hallusinaatioita.

Kävin sit kuitenkin tänään lääkärissä, kun aamulla mittari näytti 37,9. Mitään ei löytynyt, influenssatestikin oli negatiivinen, joten täällä mä nyt sit makoilen sohvalla, sairastan tätä epämääräistä infektiotani ja ihmettelen, että peruuntuuko ensi viikon duunimatkatkin tähän samaan syssyyn. Ärsyttävää.

Pitäkäähän peukkuja et tää menis nopeasti ohi!

sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Hiusongelma

Mä oon lähdössä reilun viikon päästä duunimatkalle ja oon tässä viikonlopun ratoksi yrittänyt keksiä ratkaisua hiusongelmaani. First world problem ihan parhaasta päästä, mut tässä on pari muuttujaa, joiden takia en oo keksinyt ratkaisua.

Siinähän ei siis oo mitään kummallista, että lähden työmatkalle muutamaksi päiväksi tai että settiin kuuluu illallinen tai pari tai että yritän matkustaa aina kun mahdollista vain käsimatkatavaroilla. Josta muuten mulla on juttu viittä vaille valmiina, lähinnä siis siitä, mitä pakkaan mukaan ja miten selviän nesterajoitusten kanssa (tähän siis palailen lähipäivinä toivottavasti).




Mut siis tilanne on se, että mulla on poikkeuksellisesti kaksi kokousta peräkkäin eli matkustan samalla reissulla kahteen eri paikkaan. Eka kokous on vaan päivän eli lähden aikaisin aamulla ja sit iltapäivällä lennän seuraavaan. Ja käytännössä mun pitää mennä suoraan illalliselle. Tähän asti kaikki hyvin, mut ne muuttujat: mun kone laskeutuu 2 tuntia ennen illallista (enkä ekan kokouksen takia pääse paikalle aiemmin) ja illallinen on astetta fiinimpi eli sinne pitää pukeutua semihienosti. Aikataulu tarkoittaa siis sitä, et jos kaikki menee täysin suunnitelmien mukaan, mulla on noin tunti aikaa valmistautua hotellissa. Hyvin mahdollisesti vähemmän.

Ok, aikataulu on haastava, mut ei nyt mitenkään ihan mahdoton. Paitsi etten tiedä mitä teen mun tukalle. Mun hiukset on nykyisellään noin hartioille, ja mielellään väkertäisin niihin jonkun nutturan. Että se nuttura pysyisi, niin mulla pitäis olla tukassa jonkinlainen pohja, kiharat tai muuta. Ja koska lähden aamulla kissan kirkuessa niin se pohja pitäisi tehdä edellisenä päivä. Ja sen pitäisi olla sellainen, että se toimisi edes jotenkin myös kokouspäivänä. Joka sit taas sulkee pois kaikki teen kiharat raudalla, kiinnitän ne pinneillä päähän ja avaan sit kun alan tekemään nutturaa -tyyppiset ratkaisut. Lisäksi mulla on tosi kiire ekan kokouksen jälkeen lennolle eli en kentälläkään ehdi mitään valmisteluja tekemään. Tässä vaiheessa tietenkin voisi ajatella, että onhan suolasuihkeet ja kaikken maailman volyymisuihkeet, joilla pystyy aika hyvin tekemään tukasta tottelevaisen, mut eihän mulla niitä oo, kun matkustan käsäreillä ja nestepussin koko on hyvin rajallinen. 

Mun pitäis siis keksiä joku sellainen nuttura (tai muu kampaus), jonka saan tehtyä kohtuullisen nopeesti, jonka saan pomminvarmasti kerralla hyvin, jonka tekemiseen ei tarvi erityisiä aineita (pieni pullo lakkaa mulla on mukana, mut muuta oikein ei) ja jonka pystyn tekemään ilman et nään tekosiani. Hotelleissa ei nimittäin oo ikinä sellaisia peilejä, joista näkis taakse kun molemmat kädet on varattu. Lisäksi siis sen kampauksen pitäisi olla tarpeeksi hieno illallisille, joilla miehet pukeutuu tummaan pukuun. Huoh.

Ratkaisua en oo vielä keksinyt vaikka tänään katoin ties kuinka monta tutorialia youtubesta ja joitain jo yritin. Onko teillä tähän joku patenttiratkaisu? Kertokaa!

torstai 7. tammikuuta 2016

Ruokaa

Luonnoskansiota kaivellessani löysin ties kuinka vanhoja juttuja, jotka jostain syystä olivat unohtuneet. Kuten nää ruokakuvat Balilta.

Ja ihanaa ruokaa siellä olikin kyllä! Ravintolassa syöminen on tosi edullista, ihan muutamalla eurolla saa aterian paikallisissa warungeissa ja vähän kalliimmissakin paikoissa illallinen kahdelle juomineen maksoi meillä yleensä noin pari kymppiä. Enimmillään maksettiin vissiin noin 30 euroa, mikä oli paikallisen mittapuun mukaan tosi jo kallista.

Syötiin ruokaa laidasta laitaan, lihaa ja kalaa, paljon vihanneksia ja tietty paistettu riisiä ja nuudelia.





Jälkkäreistä mun lempivalinta oli paistettu banaani, yleensä jätskin kanssa.


Ja asista kolmanteen: mistä ihmeestä nää pakkaset tuli? Oon oikeesti palellut jo monta päivää, eikä loppua näy. Ei oo helppoo.

maanantai 4. tammikuuta 2016

Talviloma

Kuten jo muutama päivä sit mainitsin, meillä on vihdoin talviloma varattuna. Ihanaa! Oltiin pitkään jo puhuttu, että lähdetään tänä talvena Karibialle ja siis risteilylle, mutta meillä oli vähän  vaikeuksia löytää sopivaa. Joululomalla sit perehdyttiin asiaan tarkemmin ja muutaman päivän soutamisen ja huopaamisen jälkeen varattiin risteily. Tähän liittyi kyllä oleellisesti se, että Miamin lentoja oli samaan aikaan erityisen halpaan hintaan tarjolla, joten uskallettiin sit tehdä varaukset.





Me lähdetään siis Floridaan maaliskuun alussa. Ollaan pari päivää Miamissa tai jossain lähistöllä ja sit lähdetään viikoksi Oasis of the Seas -laivalle Fort Lauderdalesta. Takaisin tullessa meillä on myös pari päivää jossain Fort Lauderdalen huudeilla, ennen kuin lento lähtee takaisin Suomeen.





Ihan supermahtavaa, kun molempiin suuntiin saatiin vähän tyhjää eikä siis tarvi mennessä eikä tullessa kiirehtiä. Huono puoli tässä on sit se, ettei päästä Nykkiin tällä kertaa ollenkaan, mut ei kai sinne aina tarvikaan päästä. Ollaan siis yleensä (kuten viime talvenakin) yhdistetty Floridaan parin päivän New Yorkin pyörähdys, mutta tällä kertaa päädyttiin tähän.





Mehän ollaan oltu Karibialla jokunen kerta aiemminkin (blogistakin löytyy omalla tunnisteellaan), mutta edellisestä kerrasta on muutama vuosi aikaa. Ehkä juuri siksi odotankin lomaa erityisen innoissani.



Luonnollisesti meillä ei oo vielä mitään hotelleja buukattuna, mut pikku hiljaa ollaan niitäkin katsottu. Varmaan ekaksi yöksi otetaan joku hotelli ihan Miamin kentän lähistöltä, kun ollaan perillä vasta illan suussa, mut muuten ei vielä tiedetä yhtään. Tarjontaa kun on ihan älyttömän paljon ja me ei noilla nurkilla olla viime vuosina oltu kuin kerran, joten tuoretta omakohtaista kokemusta ei oikeastaan ole. Onko teillä? 

Kirjoittelen tarkemmin vielä risteilystä ja kaikista varauskuvioista, kunhan saadaan loputkin palaset paikoilleen.

Ihanaa (vaikkakin järisyttävän kylmää) pakkasviikkoa!