Nyt se on auki, nyt se on kii

Herättiin tänään onnellisina siitä, että lentokenttä avattiin eilen ja kaikki on siltä osin kunnossa. Pakattiin siis aamulla tavarat, makoiltiin vähän aikaa altaalla ja lähdettiin sit luovuttamaan huonetta ajatuksena et käydään vielä jalkahieronnassa ja syömässä ja sit lähdetään kentälle.

Hymy kyllä hyytyi, kun respan nainen ilmoitti hymyillen, että lentokenttä on kiinni. Taas. Helvetti. Edettiin kuitenkin suunnitelman mukaan, kun kentän piti aueta neljältä ja ajateltiin et pakkohan siellä on ainakin käydä. Garudan twitterissä vakuuteltiin, että neljän jälkeen kaikki lennot lähtee, joten varovaisen optimistisina suunnattiin kentälle.

Kentällä olikin sit ihan täys hulina. Ihmisiä vaikka kuinka paljon, pääosin kerääntyneet lentoyhtiöiden palvelutiskien ympärille. Kuuleman mukaan australialaisilla on erityisen hankala tilanne: lennot balilta on täynnä ties kuinka pitkään ja vaihdolla Jakartan kautta saa liput kuun vaihteeseen. Hurjaa. 

Infotauluilla näkyi ainostaan aiempia, peruuntuneita lentoja, mutta onneksi saatiin selville meidän lennon check-in aika ja paikka. Oltiinkin sit tiskien edessä hyvissä ajoin, kun ajateltiin et lento on varmaan ylibuukattu. Check-in -aika tuli ja meni, eikä mitään tapahtunut. Eikä missään ollut mitään infoa. Menin sit Garudan yleistiskille kysymään ja siinä hengannut mies vaan totesi, että teidän lento on peruttu. Onneksi tiskimies kutsui meidät samalla hetkellä luokseen, rämpytti konettaan vakavana ja loppujen lopuksi kertoi, että meidän lento on peruttu, mutta hän sai meidät edelliselle, puolen tunnin päästä lähtevälle lennolle.

Ja sit pantiinkin juoksuksi. Onneksi turvatarkastuksessa ei ollut jonoa, eikä kenttä oo muutenkaan mitenkään älyttömän iso, joten loppujen lopuksi ehdittiin hyvin. Ja perillä Singaporessa oltiin reilusti aikaisemmin kuin alkuperäisen suunnitelman mukaan. Joten ehdittiin vähän kierrellä kentällä ja hetken istua loungessa. Valtakunnassa kaikki hyvin siis.

Terkut!